Mitkä ovat parhaat ilmaiset Dreamwea­ver-vaih­toeh­dot? 5 ratkaisua ver­tai­lus­sa

Adobe Dreamwea­ver on am­mat­ti­mai­nen verk­ko­si­vu­jen ke­hi­tys­työ­ka­lu, jonka avulla verk­ko­si­vus­to­ja voidaan suun­ni­tel­la vi­su­aa­li­ses­ti tai koo­die­di­to­ris­sa. Se tukee HTML-, CSS- ja Ja­vaSc­ript-kieliä sekä muita verk­ko­tek­no­lo­gioi­ta ja tarjoaa omi­nai­suuk­sia, kuten re­aa­liai­kai­sen esi­kat­se­lun ja syntaksin ko­ros­tuk­sen. Se on erityisen suosittu suun­nit­te­li­joi­den ja ke­hit­tä­jien kes­kuu­des­sa, jotka haluavat yhdistää vi­su­aa­li­sen suun­nit­te­lun ja suoran koodin hallinnan.

Mikä on Adobe Dreamwea­ver?

Vuonna 1997 Mac­ro­me­dia julkaisi en­sim­mäi­sen version Dreamwea­ve­ris­ta yk­si­no­maan Applen Mac OS 8 -käyt­tö­jär­jes­tel­mäl­le. Vasta lähes kolme kuukautta myöhemmin – versiossa 1.2 – lisättiin tuki Microsoft Windows -jär­jes­tel­mil­le. Kymmenen vuotta myöhemmin oh­jel­mis­to­y­ri­tys Adobe osti web-ke­hi­tys­oh­jel­mis­ton ja lisäsi sen Creative Suite -pakettiin (joka on sittemmin korvattu Creative Cloudilla) kor­vaa­maan aiemmin mukana olleen GoLive-editorin. Jokainen, joka haluaa käyttää tätä laajaa so­vel­lus­ta res­pon­sii­vis­ten verk­ko­so­vel­lus­ten luomiseen ja suun­nit­te­luun, on joko ostettava erillinen tilaus tai vuo­krat­ta­va koko Creative Cloud -paketti, minkä vuoksi oh­jel­mis­toa käyttävät pää­asias­sa am­mat­ti­lai­set.

Mikä tekee Adobe Dreamwea­ve­ris­ta erottuvan?

Dreamwea­ver tekee heti vai­ku­tuk­sen tyy­pil­li­sel­lä Adobe-käyt­tö­liit­ty­mäl­lään, joka on tuttu Photoshop-, InDesign- ja Il­lustra­tor-käyt­tä­jil­le. HTML-editori, jota pidetään johtavana WYSIWYG- rat­kai­su­na, on ke­hit­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti Creative Cloud -julkaisun jälkeen, mikä on hel­pot­ta­nut koo­daa­mis­ta huo­mat­ta­vas­ti.

Esi­mer­kik­si kaikki muutokset voidaan tarkistaa re­aa­lia­jas­sa ilman, että sivua tarvitsee ladata uudelleen tai muokata CSS-koodia suoraan HTML-tie­dos­tos­sa inline-edi­to­ril­la. Lisäksi in­tegroi­tu koo­daus­moot­to­ri auttaa kir­joit­ta­maan siistiä koodia täyt­tä­mäl­lä au­to­maat­ti­ses­ti koo­din­pät­kiä Emmet-tuella, luomalla au­to­maat­ti­sia si­sen­nyk­siä ja ko­ros­ta­mal­la vastaavat elementit värillä. Lisäksi Dreamwea­ver tarjoaa seuraavat omi­nai­suu­det:

• Koodin va­li­doin­ti
• Tuki CSS-esi­kä­sit­te­li­jöil­le (SASS, Less)
• Tuki PHP:lle (versiot 5.6 ja 7.1)
• Useita kur­so­rei­ta eri koo­di­ri­vien sa­ma­nai­kai­seen kir­joit­ta­mi­seen ja muok­kaa­mi­seen
• In­tegroi­tu CSS-kehys Bootstrap res­pon­sii­vi­seen web-suun­nit­te­luun
• Pääsy Adobe Stockin ro­jal­ti­va­pai­siin kuviin ja vek­to­rigra­fiik­kaan
• Helppo pääsy omiin gra­fii­koi­hin, malleihin ja muihin re­surs­sei­hin Creative Cloudin kautta

Mitä ilmaisia Dreamwea­ver-vaih­toeh­to­ja on olemassa?

Kokeneet Dreamwea­ver-käyttäjät, joilla on pääsy Creative Cloud -tuot­tei­siin, pitävät Adoben oh­jel­mis­toa luo­tet­ta­va­na vaih­toeh­to­na. Silti ke­hit­tä­jät, joilla on ra­jal­li­nen budjetti, voivat kääntyä useiden ilmaisten Dreamwea­ver-vaih­toeh­to­jen puoleen. Alla esit­te­lem­me viisi vaih­toeh­toa ja kerromme niiden pää­omi­nai­suuk­sis­ta, ai­nut­laa­tui­sis­ta piir­teis­tä sekä siitä, miten ne ver­tau­tu­vat Adoben oh­jel­mis­toon käy­tet­tä­vyy­den ja toi­min­nal­li­suu­den suhteen.

Visual Studio Code

Visual Studio Code, usein ly­hen­net­ty­nä VS Code, on Mic­ro­sof­tin avoimen läh­de­koo­din koo­die­di­to­ri, joka on nopeasti noussut maailman suo­si­tuim­mak­si ke­hi­ty­sym­pä­ris­tök­si sen julkaisun jälkeen vuonna 2015. Ilmaisena ja mo­nia­lus­tai­nen Dreamwea­ver-vaih­toeh­to­na editori erottuu edukseen korkealla jous­ta­vuu­del­laan, mo­du­laa­ri­sel­la ra­ken­teel­laan ja ak­tii­vi­sel­la yh­tei­söl­lään. VS Code toimii Windows-, macOS- ja Linux-käyt­tö­jär­jes­tel­mis­sä, ja sen pe­rus­ver­sio sisältää jo monia omi­nai­suuk­sia, jotka vastaavat ny­ky­ai­kais­ten web-ke­hit­tä­jien tar­pei­siin. Näitä ovat in­tegroi­tu Git-tuki, syntaksin korostus, älykäs koodin täydennys (In­tel­li­Sen­se-pohjainen), in­tegroi­tu ter­mi­naa­li ja re­aa­liai­kai­nen esi­kat­se­lu sopivien laa­jen­nus­ten avulla.

Vaikka Visual Studio Code keskittyy puh­taa­seen koo­daa­mi­seen eikä vi­su­aa­li­siin suun­nit­te­lue­le­ment­tei­hin kuten Dreamwea­ver, se voidaan laajentaa muu­ta­mal­la laa­jen­nuk­sel­la te­hok­kaak­si WYSIWYG-tyyp­pi­sek­si ym­pä­ris­tök­si. Live Serverin kaltaiset laa­jen­nuk­set tarjoavat työnkulun, joka tekee HTML-, CSS- ja Ja­vaSc­ript-ke­hi­tyk­ses­tä yhtä mukavaa kuin Dreamwea­ve­ril­la. PHP:n kaltaisia pal­ve­lin­puo­len kieliä tai Reactin, Angularin tai Vuen kaltaisia ke­hys­ra­ken­tei­ta käyttävät löytävät VS Codesta sau­mat­to­man ke­hi­ty­sym­pä­ris­tön, jossa on suoraan in­tegroi­dut tai helposti li­sät­tä­vät vir­heen­kor­jaus-, linting- ja ra­ken­nus­työ­ka­lut.

Käy­tet­tä­vis­sä olevien lukuisien teemojen, pi­ka­näp­päin­ten, koo­din­pät­kä­kir­jas­to­jen ja käyt­tö­liit­ty­män mu­kau­tus­mah­dol­li­suuk­sien ansiosta editori on erittäin muo­kat­ta­vis­sa. Ke­hit­tä­jät, jotka ovat aloit­ta­neet Dreamwea­ve­rin graa­fi­sel­la käyt­tö­liit­ty­mäl­lä ja haluavat nyt siirtyä koo­daa­mi­seen, löytävät VS Codesta modernin, tu­le­vai­suu­den vaa­ti­muk­set täyttävän vaih­toeh­don, joka kasvaa kasvavien vaa­ti­mus­ten mukana ilman kau­pal­lis­ta lisenssiä.

KompoZer

Verk­ko­si­vu­jen ke­hi­tys­oh­jel­mis­to KompoZer on peräisin Mozillan Nvu-pro­jek­tis­ta ja perustuu myös Gecko-moot­to­riin. Alun perin KompoZer sisälsi pieniä op­ti­moin­te­ja Nvu-oh­jel­mis­toon, kunnes ohjelma lopulta jul­kais­tiin it­se­näi­se­nä verk­ko­si­vu­jen editorina vapaiden li­sens­sien GNU GPL (GNU General Public License), GNU LGPL (GNU Lesser General Public License) ja MPL (Mozilla Public License) alla. Mozilla-ym­pä­ris­tön tiimi lopetti ke­hi­tys­työn vuonna 2010, mutta oh­jel­mis­to on edelleen käy­tet­tä­vis­sä useim­mis­sa yleisissä Windows- ja macOS-jär­jes­tel­mis­sä sekä Ubuntussa. Koska KompoZer on 32-bittinen ohjelma, se ei ole enää yh­teen­so­pi­va uudempien macOS-ver­sioi­den kanssa. Kom­poZe­ril­le on saa­ta­vil­la yli 20 eri kie­li­pa­ket­tia, mukaan lukien englanti, saksa, ranska, italia ja espanja.

Vaikka KompoZer ei kuulu Dreamwea­ve­rin vaih­toeh­toi­hin, jotka voivat kilpailla Adoben ohjelman kanssa toi­min­nal­li­suu­den ja mo­ni­mut­kai­suu­den suhteen, tämä avoimen läh­de­koo­din sovellus tarjoaa käyt­tä­jil­leen kuitenkin joitakin omi­nai­suuk­sia, jotka auttavat suun­nit­te­le­maan am­mat­ti­mai­ses­ti to­teu­tet­tu­ja verk­ko­si­vus­to­ja:

• Tehokas WYSIWYG-editori, jonka avulla voit helposti vaihtaa koodin ja esi­kat­se­lun välillä
• In­tegroi­tu CSS-editori, joka sisältää tuon­ti­toi­min­non olemassa oleville tyy­li­tie­dos­toil­le
• Mu­kau­tet­ta­vat va­lik­ko­pal­kit
• Oi­kein­kir­joi­tuk­sen tarkistus ja syntaksin korostus
• Vä­li­leh­det useiden sivujen sa­ma­nai­kai­seen muok­kaa­mi­seen
• Lomake-velho
• In­tegroi­tu mer­kin­tö­jen puh­dis­ta­ja, joka tarkistaa pro­jek­tien W3C-yh­teen­so­pi­vuu­den
• FTP-sivuston hallinta, mukaan lukien vedä ja pudota -toiminto me­dia­tie­dos­toil­le, kuten kuville

Lisäksi ohjelma tarjoaa joukon hyö­dyl­li­siä laa­jen­nuk­sia, kuten linkkien tar­kis­ta­jan, jolla voi tarkistaa upo­tet­tu­jen linkkien toi­mi­vuu­den. Adobe Dreamwea­ve­rin po­ten­ti­aa­li­se­na vaih­toeh­to­na Kom­poZe­ril­ta puuttuu vielä tuki PHP:lle ja uu­dem­mil­le web-stan­dar­deil­le, kuten CSS3 ja HTML5. Kom­poZe­rin verk­ko­si­vuil­ta löydät kaikki eri alus­toil­le tar­koi­te­tut la­taus­ver­siot sekä yk­si­tyis­koh­tai­sen do­ku­men­taa­tion. Siellä voit myös ilmoittaa ha­vait­se­mis­ta­si virheistä tai lähettää eh­do­tuk­sia uusista omi­nai­suuk­sis­ta.

Phoenix

Phoenix on moderni, yh­tei­sö­poh­jai­nen koo­die­di­to­ri, jota voidaan pitää nykyisin lopetetun Dreamwea­ver-vaih­toeh­don Brac­ket­sin suorana seu­raa­ja­na. Kun Adobe lopetti vi­ral­li­ses­ti Brac­ket­sin vuonna 2021, Phoenix luotiin omis­tau­tu­nei­den ke­hit­tä­jien toimesta, jotta suosittu editori säi­lyt­täi­si po­ten­ti­aa­lin­sa ja samalla pa­ran­net­tai­siin sitä tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti. Oh­jel­mis­to on MIT-lisenssin alainen ja sitä ke­hi­te­tään ak­tii­vi­ses­ti. Se on saatavana Windows-, macOS- ja Linux-alus­toil­le ja hyödyntää edel­tä­jän­sä tavoin moderneja web-tek­nii­koi­ta, kuten HTML, CSS ja Ja­vaSc­ript. Phoe­nixis­sa on moderni käyt­tö­liit­ty­mä, joka on selvästi saanut vai­kut­tei­ta al­ku­pe­räi­ses­tä, mutta sen ark­ki­teh­tuu­ri on uu­dis­tet­tu, suo­ri­tus­ky­kyä on optimoitu ja kirjastot on päi­vi­tet­ty.

Editori on suunnattu eri­tyi­ses­ti front-end-ke­hit­tä­jil­le, mutta sen avoin ark­ki­teh­tuu­ri ja laa­jen­net­ta­vuus mah­dol­lis­ta­vat sen käytön myös muilla alueilla. Erityisen huo­mio­nar­vois­ta on si­sään­ra­ken­net­tu re­aa­liai­kai­nen esi­kat­se­lu, joka näyttää HTML- ja CSS-koodin muutokset au­to­maat­ti­ses­ti re­aa­lia­jas­sa se­lai­mes­sa (esim. Google Chrome) ilman ma­nu­aa­lis­ta uu­del­leen­la­taus­ta. Tätä omi­nai­suut­ta tukee saumaton in­tegroin­ti Node.js:ään, mikä mah­dol­lis­taa nopean vies­tin­nän editorin ja selaimen välillä.

Lisäksi Phoenix voi kerätä pisteitä muilla omi­nai­suuk­sil­la:

• Inline-editorit: CSS- ja Ja­vaSc­ript-sääntöjä voidaan muokata suoraan HTML-do­ku­men­tis­sa ilman tie­dos­to­jen vaih­ta­mis­ta.
• Moderni laa­jen­nus­ten hallinta: Li­sä­omi­nai­suuk­sia ja teemoja voidaan helposti asentaa in­tegroi­dun laa­jen­nus­ten käyt­tö­liit­ty­män kautta. Yhteisö kehittää ak­tii­vi­ses­ti uusia laa­jen­nuk­sia, kuten syntaksin ko­ros­tus­ta, muo­toi­lu­työ­ka­lu­ja tai lin­te­rei­tä HTML:lle, CSS:lle ja Ja­vaSc­rip­til­le.
• Alustojen välinen pro­jek­tin­hal­lin­ta: Projektit voidaan järjestää vä­li­leh­tien avulla, ja in­tegroi­tu tie­dos­ton­hal­lin­taoh­jel­ma mah­dol­lis­taa ha­ke­mis­to­jen nopean se­laa­mi­sen ja muok­kaa­mi­sen.

Jatkuvan ke­hi­tyk­sen, tutun käyt­tö­ko­ke­muk­sen ja modernien frontend-työn­kul­ku­jen pai­not­ta­mi­sen ansiosta Phoenix on tällä hetkellä yksi hou­kut­te­le­vim­mis­ta avoimen läh­de­koo­din Dreamwea­ver-vaih­toeh­dois­ta Adobe Dreamwea­ve­ril­le. Se on erityisen hyvä vaih­toeh­to ke­hit­tä­jil­le, jotka ar­vos­ta­vat help­po­käyt­töi­syyt­tä, re­aa­liai­kais­ta esi­kat­se­lua ja ak­tii­vis­ta yhteisöä.

Aptana Studio

Aptana Studio on Axway-yhtiön ilmainen in­tegroi­tu ke­hi­ty­sym­pä­ris­tö. Vaikka vi­ral­li­nen tuki on nyt lopetettu, editorin voi edelleen ladata vi­ral­li­ses­ta Aptana GitHub -ar­kis­tos­ta. Alusta perustuu Java-työkaluun Eclipse ja tukee Ja­vaSc­rip­tin, HTML5:n ja CSS3:n lisäksi useita oh­jel­moin­ti­kie­liä, kuten PHP, Python ja Ruby. Lisäksi Ajax-kirjastot, kuten jQuery, Prototype tai script.aculo.us, voidaan in­tegroi­da suoraan so­vel­luk­seen ja käyttää ke­hi­tys­työs­sä.

Laajan oh­jel­moin­ti­kiel­ten ja alustojen tuen lisäksi web-editori erottuu seu­raa­vis­ta ydin­o­mi­nai­suuk­sis­ta:

• Koo­dia­pu­ri: Koo­dia­pu­ri tarjoaa eh­do­tuk­sia mah­dol­li­sis­ta ar­gu­men­teis­ta, omi­nai­suuk­sis­ta tai me­ne­tel­mis­tä ja näyttää myös web-pro­jek­ti­si HTML-, CSS- ja Ja­vaSc­ript-ele­ment­tien tuen yleisissä se­lai­mis­sa.
• In­tegroi­tu­ja vir­heen­kor­jai­mia: Ja­vaSc­ript- ja Ruby on Rails -vir­heen­kor­jai­met on jo to­teu­tet­tu, mikä auttaa tun­nis­ta­maan ja kor­jaa­maan web-so­vel­luk­se­si virheet.
• Käyt­töön­ot­toas­sis­tent­ti: Aptana Studio tarjoaa käyt­töön­ot­toas­sis­tent­ti­työ­ka­lun, joka tukee sinua web-pro­jek­ti­tie­dos­to­jen la­taa­mi­ses­sa, la­taa­mi­ses­sa ja synk­ro­noin­nis­sa FTP:n, SFTP:n ja FTPS:n kautta.
• Ver­sio­hal­lin­ta: Voit helposti linkittää web-pro­jek­ti­si Gitiin var­mis­taak­se­si tur­val­li­sen, yh­teis­työ­hön pe­rus­tu­van työs­ken­te­lyn läh­de­koo­din parissa, kuten on mah­dol­lis­ta verkossa GitHubin avulla.
• In­tegroi­tu ko­men­to­ri­vi­työ­ka­lu: Si­sään­ra­ken­ne­tun ter­mi­naa­lin avulla voit suorittaa jär­jes­tel­mä­ko­men­to­ja suoraan Aptana Studiossa.
• Joustava ke­hi­ty­sym­pä­ris­tö: Voit määrittää Aptana Studion miel­ty­mys­te­si mukaan ja parantaa pe­rus­toi­min­to­ja stan­dar­di­ko­men­to­jen sk­rip­teil­lä sekä lisätä pi­ka­ku­vak­kei­ta op­ti­maa­li­sen käy­tet­tä­vyy­den saa­vut­ta­mi­sek­si.

Eclipse-oh­jel­mis­ton kanssa tiiviisti in­tegroi­tu­nee­na tämä ilmainen Dreamwea­ver-vaih­toeh­to tarjoaa myös pe­rus­o­mi­nai­suuk­sia, kuten vi­su­aa­li­sen syntaksin ko­ros­tuk­sen, älykkään koodin täy­den­nyk­sen tai avoimien tagien au­to­maat­ti­sen sul­ke­mi­sen. Lisäksi Aptana Studio tukee uusimpia web-stan­dar­de­ja, kuten HTML5.

Pulsari

Pulsar on yhteisön kehittämä Atom-editorin haara, jonka on alun perin ke­hit­tä­nyt GitHub ja jonka vi­ral­li­nen tuki päättyi jou­lu­kuus­sa 2022. Pulsarin ta­voit­tee­na on säilyttää Atom-editorin tutut elementit ja samalla mo­der­ni­soi­da van­hen­tu­neet riip­pu­vuu­det sekä tarjota tie­to­tur­va­päi­vi­tyk­siä ja uusia omi­nai­suuk­sia. Projektia yl­lä­pi­de­tään ak­tii­vi­ses­ti, ja se on saa­ta­vil­la MIT-li­sens­sil­lä edel­tä­jän­sä tavoin. Myös Atom Package Manager (apm) -pa­ket­tien­hal­lin­taoh­jel­maa ke­hi­te­tään edelleen nimellä ppm (Pulsar Packet Manager), jotta paketteja voidaan hallita sau­mat­to­mas­ti. Pulsar on saa­ta­vil­la Win­dow­sil­le, macOS:lle ja Linuxille, ja se tukee lukuisia oh­jel­moin­ti­kie­liä, kuten HTML, CSS, Ja­vaSc­ript, PHP, Python ja muita, Atom-editorin al­ku­pe­räi­sen fi­lo­so­fian mu­kai­ses­ti.

Pulsarin suurin vahvuus on sen mo­du­laa­ri­sen ark­ki­teh­tuu­rin joh­don­mu­kai­nen jat­ka­mi­nen: Olemassa olevat Atom-paketit toimivat pääosin edelleen, ja yhteisö työs­ken­te­lee jat­ku­vas­ti tärkeiden laa­jen­nus­ten siir­tä­mi­sek­si. Tun­net­tu­ja omi­nai­suuk­sia ovat muun muassa:

• Älykäs au­to­maat­ti­nen täydennys: Editori ehdottaa sopivia koo­din­pät­kiä ja toi­min­to­ja kir­joit­taes­sa­si, jotka voidaan helposti si­säl­lyt­tää tekstiin.
• Pakettien hallinta ppm:llä: Apm:n tavoin ppm mah­dol­lis­taa laa­jen­nus­ten asen­ta­mi­sen, pois­ta­mi­sen ja päi­vit­tä­mi­sen suoraan edi­to­ris­sa tai ter­mi­naa­lin kautta.
• Git-in­tegraa­tio: Pulsar tarjoaa vi­su­aa­li­sen Git-tuen läh­de­koo­din muutosten seu­ran­taan ja hal­lin­taan.
• Teemat ja käyt­tö­liit­ty­män mu­kau­tuk­set: Editori voidaan mukauttaa laajasti sekä vi­su­aa­li­ses­ti että toi­min­nal­li­ses­ti yk­si­löl­lis­ten tarpeiden mukaan, ja se tukee erilaisia vä­ri­maa­il­mo­ja ja pi­ka­näp­päi­miä.

Entisten Atom-käyt­tä­jien ak­tii­vi­sen osal­lis­tu­mi­sen ansiosta projekti kasvaa ta­sai­ses­ti. Kattava do­ku­men­taa­tio löytyy myös verk­ko­si­vus­tol­ta.

Yh­teen­ve­to parhaista avoimen läh­de­koo­din Dreamwea­ver-vaih­toeh­dois­ta

Adobe Dreamwea­ver tarjoaa oh­jel­moin­nin aloit­te­li­joil­le kattavan paketin verk­ko­si­vu­jen ke­hit­tä­mi­seen. Se sisältää lukuisia työkaluja ja suoran yhteyden Creative Cloudiin, joten se tarjoaa kaiken, mitä tarvitaan me­nes­tyk­sek­kään ja tai­teel­li­ses­ti suun­ni­tel­lun verk­ko­si­vus­ton luomiseen. Sen käyttö on kuitenkin mo­ni­mut­kais­ta ja aiheuttaa jatkuvia kus­tan­nuk­sia. Lisäksi Adobe-oh­jel­mis­tot eivät ole tun­net­tu­ja re­surs­si­te­hok­kais­ta rat­kai­suis­taan. Kokeneet ke­hit­tä­jät luottavat yleensä jous­ta­vam­piin edi­to­rioh­jel­miin.

Tässä oppaassa esitellyt avoimen läh­de­koo­din Dreamwea­ver-vaih­toeh­dot tarjoavat keskitien Adoben ohjelman mo­du­laa­ri­sen lä­hes­ty­mis­ta­van ja ta­val­li­sen teks­tie­di­to­rin avulla tehtävän pe­rus­koo­dauk­sen välillä. Tämä johtuu pää­asias­sa vapaasti saa­ta­vil­la olevasta läh­de­koo­dis­ta, joka takaa avoimen läh­de­koo­din web-edi­to­reil­le suuren jous­ta­vuu­den. Pulsarin kaltaista ohjelmaa voi käyttää joko mi­ni­ma­lis­ti­se­na editorina, jossa on syntaksin korostus ja koodin täydennys, tai kattavana ke­hi­ty­sym­pä­ris­tö­nä, joka jää vain muu­ta­mil­la alueilla jälkeen kau­pal­li­ses­ta Dreamwea­ve­ris­ta.

Toisaalta ilmaisten rat­kai­su­jen vakauden tasoa ei voi odottaa olevan sama kuin Adobe-tuot­tei­den. Dreamwea­ve­rin kaltaisia am­mat­ti­käyt­töön tar­koi­tet­tu­ja oh­jel­mis­to­ja ke­hi­te­tään jat­ku­vas­ti, jotta ne vastaavat uusimpia web-stan­dar­de­ja ja tarjoavat usein – kuten Dreamwea­ver – vuo­si­kym­me­nien aikana hiou­tu­neen kattavan paketin. Jos kohtaat oh­jel­mis­toon liittyviä ongelmia tai tarvitset apua pro­jek­tis­sa­si, saat käyttöösi pätevän tu­ki­pal­ve­lun. Ilmaisten rat­kai­su­jen kohdalla joudut tur­vau­tu­maan yhteisön apuun, olipa kyse sitten ohjelman tek­ni­sis­tä on­gel­mis­ta tai yleisestä ke­hi­tyk­ses­tä.