Katsaus tär­keim­piin Linux-ko­men­toi­hin

Kuten useimmat ny­ky­ai­kai­set käyt­tö­jär­jes­tel­mät, myös Linux tarjoaa ko­men­to­tul­kin, jonka avulla voit hallita jär­jes­tel­mää­si ko­men­to­ri­vi­ko­men­noil­la. Kaikki asetukset, jotka määrität graafisen käyt­tö­liit­ty­män (GUI) kautta, voidaan tehdä myös ko­men­to­tul­kin avulla. Esit­te­lem­me sinulle tär­keim­mät Linux-komennot ja selitämme niiden toiminnan ja käyt­tö­tar­koi­tuk­sen.

Luettelo 50 tär­keim­mäs­tä Linux-ko­men­nos­ta

sudo-komento Linuxissa

Linux-ko­men­nol­la sudo(korvaa käyttäjä) voidaan määrittää,että ohjelma suo­ri­te­taan toisen käyttäjän oi­keuk­sil­la. Yleensä tämä edel­lyt­tää salasanan syöt­tä­mis­tä. Komento sudo pyytää aina sen käyt­tä­jä­ti­lin salasanaa, jonka nimissä ohjelma suo­ri­te­taan.

Jos komento annetaan ilman käyt­tä­jä­ni­meä, pää­käyt­tä­jä root asetetaan koh­de­käyt­tä­jäk­si.

sudo -u USERNAME PROGRAM CALL

ls-komento Linuxissa

Linux ls ko­men­to­ri­vi­ko­men­to ls tar­koit­taa sanaa list (luettelo) ja sitä käytetään ha­ke­mis­ton sisällön näyt­tä­mi­seen (kaikkien ky­sei­ses­sä ha­ke­mis­tos­sa olevien tie­dos­to­jen ja kan­sioi­den nimet).

Komennon syntaksi on seuraava:

ls [OPTIONS] DIRECTORY

Jos ls käytetään ilman ha­ke­mis­to­mää­ri­tys­tä, se listaa nykyisen ha­ke­mis­ton sisällön. Li­sä­va­lin­to­jen avulla voit määrittää, mitkä tiedot näytetään ja miten ne esitetään.

cd-komento Linuxissa

Linux-komento cd tar­koit­taa ha­ke­mis­ton vaih­ta­mis­ta, ja sitä käytetään ha­ke­mis­to­puus­sa liik­ku­mi­seen.

Komennon syntaksi on seuraava:

cd [OPTION] DIRECTORY

Jos koh­de­kan­sio­ta ei ole mää­ri­tet­ty, cd siirtyy au­to­maat­ti­ses­ti käyttäjän ko­ti­kan­sioon. Jos cd käytetään mii­nus­mer­kin (-) kanssa, se palaa edel­li­seen kansioon.

kos­ke­tus­ko­men­to Linuxissa

Linuxin touch voidaan käyttää tie­dos­to­jen käyttö- ja muok­kausai­ka­lei­mo­jen muut­ta­mi­seen. Jos touch käytetään tie­dos­toon, jota ei vielä ole olemassa, se luodaan au­to­maat­ti­ses­ti, mikä tar­koit­taa, että komentoa voidaan käyttää myös tyhjien tie­dos­to­jen luomiseen. Käytä touch seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

touch [OPTIONS] FILE

Jos haluat asettaa tiedoston ai­ka­lei­man haluttuun päi­vä­mää­rään, käytä OPTION -t -komentoa yhdessä lo­mak­kees­sa [YY]MMDDhhmm[.ss] olevien ai­ka­tie­to­jen kanssa.

Esimerkki:

touch -t 1703231037 file.txt

Pääsy- ja muok­kausai­ka­lei­mat on nyt asetettu päi­vä­mää­rään 23. maa­lis­kuu­ta 2017, kello 10.37. Muokkaus voidaan rajoittaa koskemaan joko pääsy- tai ai­ka­lei­mo­ja vaih­toeh­doil­la -a ja -m. Jos komentoa touch käytetään ilman vaih­toeh­toa -t, se käyttää nykyistä ai­ka­lei­maa.

mkdir-komento Linuxissa

Linux-komento mkdir tar­koit­taa ha­ke­mis­ton luomista, ja sen avulla Linux-käyttäjät voivat luoda uusia ha­ke­mis­to­ja. Luo uusi hakemisto nykyiseen ha­ke­mis­toon seu­raa­val­la syn­tak­sil­la:

mkdir [OPTION] DIRECTORY NAME

Jos hakemisto on tarkoitus luoda tiettyyn koh­de­ha­ke­mis­toon, määritä ha­ke­mis­ton ab­so­luut­ti­nen tai suh­teel­li­nen polku.

rm-komento Linuxissa

Linux-komento rm (remove) poistaa tiedostot tai ko­ko­nai­set ha­ke­mis­tot pysyvästi. Komennon käyttö perustuu seu­raa­vaan syn­tak­siin:

rm [OPTIONS] FILE/DIRECTORY

Jos haluat poistaa kansion ja kaikki sen ali­kan­siot, käytä komentoa rm ja lisää siihen vaih­toeh­to -R (–recursive).

rmdir-komento Linuxissa

Jos haluat poistaa tietyn kansion, käytä ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa rmdir (poista kansio) seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

rmdir [OPTION] DIRECTORY

Käskyllä rmdir voit poistaa vain tyhjiä kansioita. Jos haluat poistaa kansion sekä kaikki sen si­säl­tä­mät tiedostot ja ali­kan­siot, käytä komentoa rm (poista) yhdessä vaih­toeh­don –r kanssa.

Muista ar­tik­ke­leis­ta löydät muita tapoja poistaa tiedosto tai kansio Linuxissa.

mv-komento Linuxissa

Linux-komento mv (move) kopioi tiedoston tai kansion ja poistaa al­ku­pe­räi­sen kohteen. Jos komentoa käytetään samassa kansiossa, komentoa mv voidaan käyttää tie­dos­to­jen uu­del­leen­ni­meä­mi­seen.

Ohjelman kutsu perustuu seu­raa­vaan syn­tak­siin:

mv [OPTIONS] SOURCE TARGET

cp-komento Linuxissa

Linux-komentoa cp (copy) käytetään tie­dos­to­jen ja ha­ke­mis­to­jen ko­pioi­mi­seen. Komennon pe­rus­muo­to on seuraava:

cp [OPTIONS] SOURCE TARGET

LÄHDE on se kohde, joka on tarkoitus kopioida. Ko­pioin­tipro­ses­sin KOHTEEKSI mää­ri­tel­lään joko tiedosto tai hakemisto. Jos määrität kohteeksi olemassa olevan tiedoston, sen sisältö korvataan läh­de­tie­dos­ton si­säl­löl­lä. Voit myös luoda uuden tiedoston, jonka nimen voit valita vapaasti.

pwd-komento Linuxissa

Käytä Linux-komentoa pwd (lyhenne sanoista print working directory) nykyisen työ­kan­sion nimen näyt­tä­mi­seen.

Komennon syntaksi on seuraava:

pwd [OPTIONS]

zip-komento Linuxissa

Käytä komentoa zip pa­ka­tak­se­si useita tie­dos­to­ja zip-ar­kis­tok­si. Komennon syntaksi on:

zip DESTINATION FILES

KOHDE on tuloksena olevan zip-tiedoston nimi tai polku. TIEDOSTOT viittaa pa­kat­ta­vien tie­dos­to­jen nimiin tai polkuihin (ero­tet­tui­na vä­li­lyön­neil­lä).

unzip-komento Linuxissa

Voit käyttää unzip tie­dos­to­jen pur­ka­mi­seen zip-ar­kis­tois­ta. Komennon syntaksi on seuraava:

unzip FILE.zip -d DESTINATION

Tässä FILE viittaa zip-ar­kis­toi­hin, joista tiedostot puretaan. Ha­lu­tes­sa­si voit käyttää -d TARGET -vaih­toeh­toa mää­rit­tääk­se­si koh­de­kan­sion, johon tuloksena olevat tiedostot tal­len­ne­taan. Muussa ta­pauk­ses­sa tiedostot tal­len­ne­taan nykyiseen kansioon.

ln-komento Linuxissa

Linux-komento ln (lyhenne sanasta link) luo pi­ka­ku­vak­keen tie­dos­toon tai ha­ke­mis­toon. Tämä luo ky­sei­sel­le tie­dos­tol­le uuden ha­ke­mis­to­mer­kin­nän, jonka avulla tie­dos­toon pääsee toisen tie­dos­to­po­lun kautta. Komennon ln kutsussa on aina oltava vähintään läh­de­tie­dos­ton polku.

ln [OPTIONS] path/to/sourcefile

Tällöin nykyiseen työ­kan­sioon luodaan sa­man­ni­mi­nen pi­ka­ku­va­ke. Voit myös kir­joit­taa koh­de­po­lun ja nimetä pi­ka­ku­vak­keen ha­lua­mal­la­si nimellä:

ln [OPTIONS] path/to/sourcefile path/to/shortcut

cat-komento Linuxissa

Linux-komento cat (lyhenne sanasta conca­te­na­te) ke­hi­tet­tiin työ­ka­luk­si tie­dos­to­jen si­säl­tö­jen yh­dis­tä­mi­seen, ja sitä voidaan käyttää si­vu­näyt­tö­oh­jel­ma­na tie­dos­to­jen sisällön näyt­tä­mi­seen ter­mi­naa­lis­sa.

Käytä cat seu­raa­val­la syn­tak­sil­la ter­mi­naa­lis­sa lu­keak­se­si tiedoston ja tu­los­taak­se­si sen stdout:ään (va­kio­tu­los­tus):

cat OPTIONS FILE

Useita tie­dos­to­ja voi erottaa toi­sis­taan vä­li­lyön­neil­lä:

cat OPTIONS FILE1 FILE2

grep-komento Linuxissa

grep voit tehdä hakuja teks­ti­tie­dos­tois­ta. Ha­ku­ku­vio­na voidaan käyttää mitä tahansa merk­ki­jo­no­ja tai sään­nöl­li­siä lausek­kei­ta. Käytä grep seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

grep [OPTIONS] SEARCH PATTERN [FILE(S)]

Jos grep löytää merk­ki­jo­non, joka vastaa ha­ku­ku­vioin­tia, ri­vi­nu­me­ro ja tie­dos­to­ni­mi tu­los­te­taan pää­teik­ku­naan. Yleensä grep käytetään nykyisen ha­ke­mis­ton kaikkiin tie­dos­toi­hin. Optio -r mah­dol­lis­taa re­kur­sii­vi­sen haun ali­ha­ke­mis­tois­ta.

diff-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma diff on tar­koi­tet­tu kahden tiedoston ver­tai­luun. Ohjelmaa diff voi käyttää myös sen sel­vit­tä­mi­seen, si­säl­tä­vät­kö kaksi ha­ke­mis­toa samat tiedostot.

Käynnistä ohjelma ter­mi­naa­lis­sa seu­raa­val­la ko­men­nol­la:

diff [OPTIONS] FILE1 FILE2

cmp-komento Linuxissa

cmp kuuluu diff ja sitä käytetään tie­dos­to­jen si­säl­tö­jen ver­tai­luun. Toisin kuin diff, kohdistus tapahtuu ta­vu­ta­sol­la, minkä vuoksi se sopii erityisen hyvin bi­nää­ri­tie­dos­toil­le. Käytä cmp seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

cmp [OPTIONS] FILE1 FILE2

Jos cmp havaitsee eroja, ko­men­to­ri­vioh­jel­ma tulostaa ter­mi­naa­liin en­sim­mäi­sen poik­kea­man tavun ja ri­vi­nu­me­ron.

tar-komento Linuxissa

Ko­men­nol­la tar voit tallentaa erilaisia tie­dos­to­ja ja kansioita peräkkäin tar tie­dos­toon ja käyttää sitä tar­vit­taes­sa pa­lau­tuk­sen var­muus­ko­pio­na. Toisin kuin Win­dow­sis­sa yleisesti käy­te­tys­sä zip-muodossa, ar­kis­toi­dun tiedoston kaikki käyt­tö­oi­keu­det säilyvät myös pur­ka­mi­sen jälkeen. Käytä seuraavaa syntaksia:

tar [OPTIONS] FILES

Jos haluat luoda uuden arkiston, käytä tar yhdessä vaih­toeh­to­jen -c (luo uusi arkisto) ja -f (kirjoita arkisto tiettyyn tie­dos­toon tai lue siitä) kanssa. Li­sä­tie­to­ja löytyy ar­tik­ke­lis­tam­me, jossa kä­si­tel­lään tar-var­muus­ko­pioi­ta ja ar­kis­to­jen luomista Linuxissa.

echo-komento Linuxissa

Käytä echo entoa tu­los­taak­se­si merk­ki­jo­no­ja rivi riviltä va­kio­tu­los­tuk­seen (yleensä ter­mi­naa­liin).

Käskyn yleinen syntaksi on seuraava:

echo [OPTIONS] STRING

clear-komento Linuxissa

Tyhjennä näytön sisältö ko­men­to­ri­vi­ko­men­nol­la clear.

clear

Näytölle avautuu tyhjä pääte, jossa näkyy kehote. Vanhemmat merkinnät jäävät näkyviin vie­ri­tys­pus­ku­riin. Tämän komennon sijaan voit tyhjentää pääteen myös näp­päi­nyh­dis­tel­mäl­lä [Ctrl] + [L].

ssh-komento Linuxissa

Voit käyttää ssh yh­dis­tääk­se­si tie­to­ko­nee­si toiseen tie­to­ko­nee­seen SSH-pro­to­kol­lan kautta, jolloin pääset toisen tie­to­ko­neen ko­men­to­tul­kin käyt­tö­liit­ty­mään. Komennon syntaksi on seuraava:

ssh USERNAME@HOSTNAME

Tässä USERNAME ja HOSTNAME tar­koit­ta­vat käyt­tä­jä­tun­nus­ta, jolla haluat kirjautua sisään, sekä ulkoisen tie­to­ko­neen osoitetta.

wget-komento Linuxissa

Voit ladata tie­dos­to­ja in­ter­ne­tis­tä Linux wget -ko­men­nol­la. Käytä tätä varten seuraavaa syntaksia:

wget [OPTION] LINK

Tässä LINK tar­koit­taa URL-osoitetta, josta tiedosto löytyy. Voit ha­lu­tes­sa­si käyttää va­lin­nais­ta ar­gu­ment­tia -c kes­key­ty­neen latauksen jat­ka­mi­sek­si.

ping-komento Linuxissa

Käytä Linux-komentoa ping tar­kis­taak­se­si, ovatko muut verkossa olevat tie­to­ko­neet ta­voi­tet­ta­vis­sa. Komennon syntaksi on seuraava:

ping [OPTIONS] TARGET

Sen lisäksi, että ping näyttää ter­mi­naa­lis­sa edes­ta­kai­sen viiveen (RTT) – eli ajan, joka kuluu da­ta­pa­ke­tin lä­het­tä­mi­ses­tä vas­tauk­sen vas­taa­not­ta­mi­seen –, ping näyttää myös koh­de­jär­jes­tel­män IP-osoitteen. Voit käyttää va­lin­nai­sia ar­gu­ment­te­ja mää­rit­tääk­se­si pakettien lu­ku­mää­rän tai se­kun­ti­mää­rän, jonka kuluttua ping lopettaa toi­min­tan­sa.

ftp- tai sftp-komento Linuxissa

Tämä mah­dol­lis­taa tie­dos­to­jen siir­tä­mi­sen pai­kal­li­sen jär­jes­tel­män ja verkon toisen tie­to­ko­neen välillä. Muodosta yhteys koh­de­tie­to­ko­neen FTP-pal­ve­li­meen käyt­tä­mäl­lä FTP-pro­to­kol­laa (File Transfer Protocol) seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

ftp [OPTIONS] [HOST[PORT]]

Osoit­tei­den mää­rit­tä­mi­nen tapahtuu isän­tä­ni­men tai IP-osoitteen avulla. Portin numeron mää­rit­tä­mi­nen on va­paa­eh­tois­ta. Käytä FTP:tä vain verk­kois­sa, joihin luotat, sillä tämä pro­to­kol­la ei ole suojattu. Tur­val­li­suus­syis­tä on lähes aina suo­si­tel­ta­vaa käyttää SFTP:tä (SSH File Transfer Protocol). Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma sftp toimii kuten ftp tie­don­siir­ros­sa verkossa, mutta tässä ta­pauk­ses­sa siirto on salattu. SFTP käyttää vakiona Secure Shelliä (SSH), eli myös sen to­den­nus­me­ne­tel­miä. Selitämme toisessa ar­tik­ke­lis­sa, kuinka SSH-avaimia käytetään verk­ko­yh­tey­des­sä­si.

ip-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma ip kuuluu oh­jel­ma­ko­koel­maan iproute2, jonka avulla verk­ko­lii­tän­tö­jä pyydetään ja mää­ri­te­tään pää­te­lait­teen kautta. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

ip [OPTIONS] OBJECT [COMMAND [ARGUMENT]]

Se, mitä toimintoa ip suorittaa, mää­ri­tel­lään objektien, ali­ko­men­to­jen ja niiden ar­gu­ment­tien avulla.

Ohjelma tukee erilaisia kohteita, kuten address (IP-osoite), link (verk­ko­lii­tän­tä), route (rei­ti­tys­tau­lu­kon merkintä) tai tunnel, joihin voidaan liittää ali­ko­men­to­ja, kuten add, change, del, list tai show.

Jos esi­mer­kik­si haluat selvittää tietyn verk­ko­lii­tän­nän IP-osoitteen (esim. eth0), käytä komentoa ip yhdessä objektin address, komennon show ja ar­gu­men­tin dev eth0 kanssa:

ip address show dev eth0

Kerromme tarkemmin toisessa ar­tik­ke­lis­sa, miten IP-osoite näytetään Linuxissa.

apt-, pacman- ja yum-komennot Linuxissa

Jo­kai­ses­sa Linux-jakelussa on pa­ket­tien­hal­lin­taoh­jel­ma, jonka avulla voit ladata ja hallita oh­jel­mis­to­pa­ket­te­ja. So­vel­lus­ten asen­nuk­sen komento on seuraava:

apt install [PACKET] # Debian-based distributions such as Ubuntu
pacman -S [PACKET] # Arch-based distributions
yum install [PACKET] # Red Hat-based distributions

[PACKET] on sen paketin tai ohjelman nimi, jonka haluat asentaa. Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa nämä komennot on suo­ri­tet­ta­va sudo kautta pää­käyt­tä­jä­nä. Muissa ja­ke­luis­sa, joissa käytetään muita pa­ket­tien­hal­lin­taoh­jel­mia, komennot voivat poiketa näistä. Jo­kai­sel­la hal­lin­taoh­jel­mal­la on myös komentoja muun muassa pakettien pois­ta­mi­seen, pa­ket­ti­luet­te­lon päi­vit­tä­mi­seen ja kaikkien asen­net­tu­jen pakettien päi­vit­tä­mi­seen. Ubuntussa nämä komennot ovat seuraavat.

apt remove [PACKET] # remove package
apt update # update package list
apt upgrade # upgrade packages

netstat-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­maa netstat käytetään verk­ko­lii­tän­tö­jen tilan tar­kis­ta­mi­seen. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

netstat [OPTIONS]

Käytä netstat ilman li­sä­pa­ra­met­re­ja, jos haluat näyttää kaikki avoimet yhteydet ter­mi­naa­lis­sa. Voit myös käyttää seuraavia li­sä­pa­ra­met­re­ja rei­ti­tys­tau­lu­kon (-r), ra­ja­pin­ta­ti­las­to­jen (-i), pei­tet­ty­jen yh­teyk­sien (-M) tai verk­ko­yh­teys­vies­tien (-N) tar­kas­te­le­mi­seen. Li­sä­tie­to­ja löytyy netstat-komennon esit­te­lys­tä.

trace­rou­te-komento Linuxissa

Voit seurata IP-da­ta­pa­ke­tin kul­ku­reit­tiä jär­jes­tel­mä­si ja koh­de­tie­to­ko­neen välillä seu­raa­val­la ko­men­nol­la traceroute. Käytä seuraavaa mallia.

traceroute [OPTIONS] HOSTNAME

Käyt­tä­mäl­lä traceroute voit selvittää, minkä rei­tit­ti­mien ja internet-solmujen kautta IP-paketti kulkee mat­kal­laan koh­de­tie­to­ko­nee­seen – esi­mer­kik­si viiveen syyn sel­vit­tä­mi­sek­si.

route-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­man route avulla ytimen IP-rei­ti­tys­tau­luk­koa voidaan hakea ja muokata. Komento noudattaa seuraavaa syntaksia:

route [OPTIONS] [add|del] [-net|-host] TARGET

Käytä komentoa ilman li­sä­pa­ra­met­re­ja, jos haluat näyttää ytimen koko rei­ti­tys­tau­lu­kon:

route

Jos haluat määrittää reitin verkkoon, käytä ali­ko­men­toa add.

route add -net 10.0.0.0

dig-komento Linuxissa

dig on ha­ku­työ­ka­lu, jolla voi pyytää tietoja DNS-pal­ve­li­mel­ta ja tulostaa ne ter­mi­naa­liin. Tätä ko­men­to­ri­vioh­jel­maa käytetään yleensä seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti tietyn verk­ko­tun­nuk­sen IP-osoitteen ja muiden DNS-tietojen ha­ke­mi­seen:

dig [@SERVER] [DOMAIN] [TYPE]

SERVER on DNS-palvelin, josta haluttua tietoa tulisi etsiä. Jos pal­ve­lin­ta ei ole mää­ri­tet­ty, dig tunnistaa vakio-DNS-pal­ve­li­men tie­dos­tos­ta /etc/resolv.conf. DOMAIN tar­koit­taa verk­ko­tun­nus­ta, josta DNS-tiedot tulisi tunnistaa. TYPE:llä mää­ri­te­tään kyselyn tyyppi, eli ANY (kaikki merkinnät), A (isännän IPv4-tietue) tai AAAA (isännän IPv6-tietue). Va­kio­pyyn­tö­tyyp­pi on mää­ri­tel­ty A:ksi.

mount- ja unmount-komennot Linuxissa

Jos tie­dos­to­jär­jes­tel­mä on tarkoitus in­tegroi­da käyt­tö­jär­jes­tel­män ha­ke­mis­to­ra­ken­tee­seen ha­ke­mis­to­ra­ken­teen kautta, Linux-ym­pä­ris­tös­sä käytetään ko­men­to­ri­vioh­jel­maa mount. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

mount [OPTIONS] DEVICE MOUNTPOINT

DEVICE = Polku sen tal­len­nus­lait­teen lai­te­tie­dos­toon, jonka haluat liittää osiona.

KIIN­NI­TYS­PIS­TE = Paikka käyt­tö­jär­jes­tel­män ha­ke­mis­to­ra­ken­tees­sa, johon osio halutaan kiin­nit­tää. Kiin­ni­tys­pis­te mää­ri­te­tään yleensä ab­so­luut­ti­se­na polkuna.

Esimerkki:

mount /dev/sdd /media/usb

Laite sdd on asennettu ko­ti­ha­ke­mis­toon /media/usb.

dd-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma dd mah­dol­lis­taa ko­pioin­tipro­ses­sin, jossa tiedot luetaan bitti ker­ral­laan syöt­tö­tie­dos­tos­ta (if) ja kir­joi­te­taan tu­los­tus­tie­dos­toon (of). Ohjelman kut­su­mi­nen perustuu seu­raa­vaan syn­tak­siin:

dd if=Source of=Target [OPTIONS]

Lähteeksi ja kohteeksi voit määrittää sekä yk­sit­täi­siä tie­dos­to­ja että ko­ko­nai­sia osioita (esim. /dev/sda1) tai ko­ko­nai­sen tal­len­nus­lait­teen (esim. /dev/sda).

dd if=/dev/sda5 of=/dev/sdb1

chmod-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­maa chmod (lyhenne sanoista change mode) käytetään käyt­tö­oi­keuk­sien mää­rit­tä­mi­seen Unix-tyyp­pi­sis­sä tie­dos­to­jär­jes­tel­mis­sä (kuten ext2, ext3, ext4, reiser ja xfs). Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

chmod [OPTIONS] MODE FILE

tai

chmod [OPTIONS] MODE DIRECTORY

MODE-paik­ka­merk­ki tar­koit­taa so­vel­let­ta­vaa käyt­tö­oi­keus­mas­kia. Li­sä­tie­to­ja tällaisen jär­jes­tel­män luo­mi­ses­ta ja huo­mioi­ta­vis­ta seikoista löydät chmod-komennon käyt­tö­oi­keuk­sia kä­sit­te­le­väs­tä op­paas­tam­me. -R avulla käyt­tö­oi­keu­det voidaan määrittää re­kur­sii­vi­ses­ti ha­ke­mis­tos­sa oleville ali­ha­ke­mis­toil­le ja tie­dos­toil­le.

chown-komento Linuxissa

Linux-komento chown tar­koit­taa omistajan vaih­ta­mis­ta, ja sen avulla voit muokata omistajan käyt­tö­oi­keuk­sia.

chown [OPTIONS] [USER][:[GROUP]] FILE

tai

chown [OPTIONS] [USER][:[GROUP]] DIRECTORY

Käyttäjän tai ryhmän omis­tusoi­keuk­sien mää­rit­tä­mi­seen on neljä mah­dol­lis­ta yh­dis­tel­mää. Omistaja ja ryhmä nollataan syö­tet­ty­jen tietojen mu­kai­ses­ti:

chown [OPTIONS] owner_name:group_name file.txt

# The group is reset according to the input, the user remains unchanged:
chown [OPTIONS] :group_name file.txt
# The owner is reset according to the input, the group remains unchanged:
chown [OPTIONS] owner_name file.txt
# The user is reset according to the input. The group is set to the default group for the logged-in user:
chown [OPTIONS] owner_name: file.txt
# The changes are recursively extended to subdirectories with the help of OPTION `-R`.

adduser-komento Linuxissa

Yk­sin­ker­tai­sin tapa luoda käyt­tä­jä­ti­li on käyttää ko­men­to­ri­vioh­jel­maa adduser. Kyseessä on Linuxin useradd perustuva Perl-skripti, joka tarjoaa samat toiminnot käyt­tä­jäys­tä­väl­li­sel­lä tavalla. adduser vaatii pää­käyt­tä­jän oikeudet, ja sitä käytetään seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

adduser [OPTIONS] USERNAME

Käytä adduser ilman li­sä­pa­ra­met­re­ja, jolloin jär­jes­tel­mä luo uuden käyt­tä­jä­ti­lin lisäksi au­to­maat­ti­ses­ti sa­man­ni­mi­sen käyt­tä­jä­tun­nuk­sen, ko­ti­ha­ke­mis­ton ja käyt­tä­jä­ryh­män.

adduser test

Tämän jälkeen avautuu vuo­ro­vai­kut­tei­nen va­lin­taik­ku­na, jossa voit määrittää salasanan ja muut käyt­tä­jä­tie­dot (oikea nimi, toimiston numero, pu­he­lin­nu­me­ro jne.).

passwd-komento Linuxissa

Käytä Linux-komentoa passwd käyttäjän salasanan vaih­ta­mi­seen tai ai­ka­vä­lien mää­rit­tä­mi­seen, tar­kis­ta­mi­seen ja muut­ta­mi­seen. Komennon syntaksi on seuraava:

passwd [OPTIONS] USERNAME

Jos haluat vaihtaa toisen käyttäjän salasanan, tarvitset pää­käyt­tä­jän oikeudet. Vaihda oma sa­la­sa­na­si ko­men­nol­la passwd ilman käyt­tä­jä­ni­meä. Jos salasana on tarkoitus lukita, käytä komentoa passwd yhdessä vaih­toeh­don -l (–lock) kanssa. Muiden vaih­toeh­to­jen avulla voit määrittää salasanan voi­mas­sao­loa­jan (-x) sekä varoitus- (-w) ja tar­kis­tus­vä­le­jä (-i).

groupadd-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­maa groupadd käytetään käyt­tä­jä­ryh­mien luomiseen. Käytä ohjel groupadd pää­käyt­tä­jän oi­keuk­sil­la seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

sudo groupadd [OPTIONS] GROUPS

Jo­kai­sel­la uudella ryhmällä on oma ryh­mä­tun­nuk­sen­sa (GID). Ryh­mä­tun­nuk­set 0–99 on varattu jär­jes­tel­mä­ryh­mil­le. Jos haluat määrittää itse uuden käyt­tä­jä­ryh­män GID-tunnuksen, käytä ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa groupadd yhdessä vaih­toeh­don -g (GID) kanssa. Jos haluat luoda jär­jes­tel­mä­ryh­män, käytä vaih­toeh­toa -r (root).

chattr-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­man chattr (lyhenne sanoista change attribute) avulla voit tar­kas­tel­la tie­dos­to­ja tai ha­ke­mis­to­ja, joihin on mää­ri­tet­ty att­ri­buut­te­ja. Aseta att­ri­buut­ti käyt­tä­mäl­lä chattr seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

chattr [OPTIONS] +ATTRIBUTE FILE

Korvaa plus­merk­ki mii­nus­mer­kil­lä, jos haluat poistaa att­ri­buut­te­ja. Aseta esi­mer­kik­si att­ri­buut­ti -i, jos haluat estää tiedoston tai ha­ke­mis­ton muutokset (poistot tai muok­kauk­set). Li­sä­tie­to­ja muista att­ri­buu­teis­ta ja mah­dol­li­sis­ta ase­tuk­sis­ta löytyy ohjelman chattr käyt­tö­op­paas­ta.

lsattr-komento Linuxissa

Jos haluat tar­kas­tel­la, mitkä att­ri­buut­tien asetukset tie­dos­tol­le tai ha­ke­mis­tol­le on mää­ri­tet­ty, käytä ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa lsattr (lyhenne sanoista list att­ri­bu­tes) seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

lsattr [OPTIONS] FILE/DIRECTORY

chgrp-komento Linuxissa

Komento chgrp tar­koit­taa ryhmän vaihtoa, ja sitä käytetään tie­dos­to­jen ja ha­ke­mis­to­jen ryh­mä­kuu­lu­vuuk­sien hal­lin­taan. Jotta chgrp voi käyttää valitun tiedoston tai ha­ke­mis­ton kohdalla, sinulla on oltava omistajan tai pää­käyt­tä­jän oikeudet. Nämä ovat ainoat ryhmät, joihin voit kuulua. chgrp käytetään seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

chgrp [OPTIONS] GROUP FILE

tai

chgrp [OPTIONS] GROUP DIRECTORY

Vaih­toeh­to -R viittaa ha­ke­mis­tos­sa oleviin ali­ha­ke­mis­toi­hin ja tie­dos­toi­hin.

man-komento Linuxissa

Komento man avaa Linux-jakelusi ohjesivut (man-sivut) suoraan ter­mi­naa­lis­sa. Käytä seuraavaa kaavaa oh­je­si­vu­jen avaa­mi­seen:

man [OPTION] TOPIC

Linuxin man-sivut on jaoteltu 10 ai­hea­lu­ee­seen: käyt­tä­jä­ko­men­not, jär­jes­tel­mä­kut­sut, C-oh­jel­moin­ti­kie­len funktiot, tie­dos­to­muo­dot, ase­tus­tie­dos­tot, pelit, se­ka­lai­set, jär­jes­tel­män­val­von­ta­ko­men­not, ydin­toi­min­not ja uudet komennot.

shutdown-komento Linuxissa

Pää­käyt­tä­jä voi käyttää Linux-komentoa shutdown jär­jes­tel­män sam­mut­ta­mi­seen. Komennon syntaksi on seuraava:

shutdown [OPTIONS] [TIME] [MESSAGE]

Jos haluat käyn­nis­tää sam­mu­tuk­sen, voit määrittää ajan, jolloin jär­jes­tel­mä sam­mu­te­taan. Tätä varten voit käyttää joko tarkkaa kel­lo­nai­kaa (hh:mm) tai ajastinta (+m). Jär­jes­tel­män muut käyttäjät saavat sam­mu­tusil­moi­tuk­sen. Il­moi­tuk­seen voi tar­vit­taes­sa liittää hen­ki­lö­koh­tai­sen viestin. Jos komentoa shutdown käytetään yhdessä vaih­toeh­don -r kanssa, jär­jes­tel­män sam­mu­tuk­sen jälkeen suo­ri­te­taan uu­del­leen­käyn­nis­tys.

top-komento Linuxissa

Komento top hakee dy­naa­mi­sen yleis­kat­sauk­sen kaikista käynnissä olevista pro­ses­seis­ta. Komento noudattaa seuraavaa kaavaa:

top [OPTIONS]

Pro­ses­si­tie­to­jen tu­los­tus­ta voidaan säätää useilla eri ase­tuk­sil­la. Pro­ses­si­kat­saus top (muun muassa) tukee seuraavia pi­ka­näp­päi­miä tu­los­tus­ten la­jit­te­luun:

• [P] = La­jit­te­lee tulokset pro­ses­so­rin kuor­mi­tuk­sen mukaan
• [M] = La­jit­te­lee tulokset tal­len­nus­ti­lan tarpeen mukaan
• [N] = La­jit­te­lee tulokset nu­mee­ri­ses­ti PID:n mukaan
• [A] = La­jit­te­lee tulokset iän mukaan
• [T] = La­jit­te­lee tulokset ajan mukaan
• [U KÄYT­TÄ­JÄ­NI­MI tai UID] = Suodattaa tulokset kyseisen käyttäjän mukaan

Käytä pi­ka­näp­päin­tä [H] ava­tak­se­si ohjesivun tai [Q] sul­keak­se­si pro­ses­si­kat­sauk­sen.

lscpu-komento Linuxissa

Käytä lscpu (lyhenne sanasta list cpu) seuraavan mallin mu­kai­ses­ti, jotta saat ter­mi­naa­liin tietoja pro­ses­so­rin ark­ki­teh­tuu­ris­ta.

lscpu [OPTIONS]

Katso käy­tet­tä­vis­sä olevat vaih­toeh­dot käyt­tö­jär­jes­tel­män käyt­tö­op­paas­ta.

lshw-komento Linuxissa

Komento lshw tar­koit­taa lait­teis­ton luet­te­loin­tia ja tulostaa tie­to­ko­neen lait­teis­to­kom­po­nent­te­ja koskevat tiedot. Käytä lshw seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

lshw [OPTIONS]

Komento tukee erilaisia asetuksia tu­los­tus­muo­don mu­kaut­ta­mi­sek­si (-html, -xml, -short, -businfo) sekä tietojen laajuuden mää­rit­tä­mi­sek­si (esim. –sanitize ar­ka­luon­tois­ten tietojen pii­lot­ta­mi­sek­si).

kill-komento Linuxissa

kill on ko­men­to­ri­vioh­jel­ma, jolla pro­ses­se­ja voidaan pysäyttää ja lopettaa. Komento annetaan seuraavan kaavan mu­kai­ses­ti, ja siinä mää­ri­te­tään haluttu signaali sekä valitun prosessin tunnus.

kill [OPTIONS] [-SIGNAL] PID

Yleisiä merkkejä ovat:

1. TERM: Pakottaa prosessin lo­pet­ta­maan toi­min­tan­sa (vakio)
2. KILL: Pakottaa prosessin päät­ty­mään (jär­jes­tel­män kautta)
3. STOP: Pysäyttää prosessin
4. CONT: Sallii py­säy­te­tyn prosessin jat­ku­mi­sen

killall-komento Linuxissa

Käytä Linux killall -komentoa yhdessä tietyn hakusanan kanssa, jotta lopetat vain ne prosessit, joiden nimet ovat samat (hakua varten käytetään en­sim­mäi­siä 15 merkkiä).

killall [OPTIONS] [-SIGNAL] [PROCESS NAME]

Vaih­toeh­dol­la -e (–exact) voit laajentaa haun koskemaan prosessin nimen kaikkia merkkejä.

kätevä komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to nice määrittää prosessin käyn­nis­tyk­sen yh­tey­des­sä prosessin prio­ri­teet­tiar­von välillä -20 ja +19 ko­ko­nais­lu­ku­vä­lein, minkä jälkeen jär­jes­tel­män käy­tet­tä­vis­sä oleva las­ken­ta­te­ho jaetaan. Alue -20 – +19 vastaa Linuxin prio­ri­teet­ti­ta­so­ja 100 – 139. Pro­ses­sil­la, jonka nice on -20, on korkeampi prio­ri­teet­ti kuin pro­ses­sil­la, jonka nice on 19. Solo-syntaksi on seuraava:

nice [OPTION] [COMMAND]

Ellei toisin määritetä, jokaisen prosessin arvo nice on ole­tusar­voi­ses­ti 0. Määritä prosessin prio­ri­teet­ti ase­tuk­sel­la -n. On syytä huomata, että ne­ga­tii­vi­sia prio­ri­teet­te­ja voi määrittää vain pää­käyt­tä­jän oi­keuk­sil­la.

pgrep-komento Linuxissa

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma pgrep vertaa käynnissä olevien pro­ses­sien luetteloa ha­ku­ter­miin ja tulostaa vastaavat PID-tunnukset, jos ha­ku­tu­lok­sia löytyy. Yleinen syntaksi on seuraava:

pgrep [OPTIONS] Search term

Ole­tusar­voi­ses­ti pgrep tulostaa kaikkien pro­ses­sien PID-tunnukset, joiden nimessä esiintyy hakutermi. Jos haku halutaan rajoittaa koskemaan vain tarkkoja osumia, käytä komentoa yhdessä vaih­toeh­don -x kanssa. Jos haluat saada prosessin nimen lisäksi myös sen PID-tunnuksen, käytä pgrep yhdessä vaih­toeh­don -l kanssa. Samoin kuin grep, myös pgrep tukee sään­nöl­li­siin lausek­kei­siin pe­rus­tu­via ha­ku­ter­me­jä.

ps-komento Linuxissa

Linux-komento ps tulostaa ter­mi­naa­liin luettelon kaikista käynnissä olevista pro­ses­seis­ta.

ps [OPTIONS]

Jos tarvitset yk­si­tyis­koh­tai­sen tulosteen, käytä ps yhdessä vaih­toeh­to­jen -f (yk­si­tyis­koh­tai­nen) tai -F (erittäin yk­si­tyis­koh­tai­nen) kanssa. Li­sä­tie­to­ja vaih­toeh­dois­ta löydät käyt­tö­jär­jes­tel­män käyt­tö­op­paas­ta.

Muita Linux-komentoja yhdellä sil­mäyk­sel­lä

Pe­rus­ko­men­not

Pe­rus­ko­men­not-osiosta löydät Linuxin pe­rus­ko­men­not, joilla hallitaan ter­mi­naa­lia. Opi tyh­jen­tä­mään ter­mi­naa­lin näyttö, hakemaan aiempia komentoja his­to­rias­ta tai pois­tu­maan ter­mi­naa­li­ses­sios­ta.

1. poistu

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to exit lopettaa nykyisen istunnon ja sulkee ter­mi­naa­lin.

exit

Sen sijaan voit käyttää näp­päi­nyh­dis­tel­mää [Ctrl] + [D].

2. apua

Käytä komentoa help, jos haluat nähdä luettelon kaikista in­tegroi­duis­ta ko­men­to­ri­vi­ko­men­nois­ta (si­sään­ra­ken­ne­tuis­ta ko­men­nois­ta). Käytä komentoa help yhdessä ko­men­to­ri­vi­ko­men­non kanssa, jos haluat saada kyseisen komennon lyhyen kuvauksen.

help COMMAND

3. historia

Bashissa ko­men­to­ri­vil­le syötetyt 500 viimeistä komentoa tal­len­ne­taan his­to­ri­aan. Tämä toiminto helpottaa ko­men­to­jen syöttöä ja antaa mah­dol­li­suu­den selata aiempien ko­men­to­jen luetteloa nuo­li­näp­päi­mil­lä sekä suorittaa ne uudelleen.

Historiaa voi hakea avain­sa­noil­la näp­päi­nyh­dis­tel­mäl­lä [Ctrl] + [R]. Voit myös tar­kas­tel­la ter­mi­naa­lis­sa nu­me­roi­tua täy­del­lis­tä luetteloa. Käytä komentoa history ilman li­sä­va­lin­to­ja tai ar­gu­ment­te­ja.

history

Jos haluat suodattaa tuloksia, yhdistä history Linux-put­ki­ko­me­non avulla ko­men­to­ri­vioh­jel­maan grep (katso ha­ku­vaih­toeh­dot) ja ha­kusa­naan.

history | grep SEARCH TERM

Ohjesivut

Oletko pulassa ja et tiedä, mitä tehdä? Ei hätää. Linuxissa on useita ohje- ja do­ku­men­taa­tio­si­vu­ja, jotka ovat käy­tet­tä­vis­sä suoraan ter­mi­naa­lin kautta, kuten Unixin man-sivut ja GNU info-sivut. Nämä si­säl­tä­vät yk­si­tyis­koh­tai­sen kuvauksen kaikista ko­men­to­ri­vioh­jel­mis­ta, jär­jes­tel­mä­kut­suis­ta, kon­fi­gu­raa­tio­tie­dos­tois­ta, tie­dos­to­muo­dois­ta ja ydin­toi­min­nois­ta. Ko­men­to­jen Linux whatis ja apropos avulla voit etsiä ko­men­to­ri­vioh­jel­mia oh­je­si­vu­jen ka­te­go­rias­ta, mikä mah­dol­lis­taa avain­sa­no­jen haun käyt­tö­jär­jes­tel­män man-sivuilta.

1. muuten

Käytä apropos, kun haluat etsiä käyt­tö­jär­jes­tel­män käyt­tö­oh­jeen sivujen ot­si­kois­ta ja ku­vauk­sis­ta avain­sa­no­jen pe­rus­teel­la. Noudata seuraavaa ohjetta:

apropos [OPTIONS] SEARCH TERM

Komento tukee erilaisia vaih­toeh­to­ja. Käytä vaih­toeh­toa -e, jos haluat rajoittaa haun täs­mäl­li­siin osumiin, tai käytä yleis­merk­ke­jä (-w '*SEARCH TERM') ja sään­nöl­li­siä lausek­kei­ta (-r).

2. tiedot

info voit hakea GNU info -sivut tietystä aiheesta. Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa nämä sivut vastaavat man avattavia man-sivuja, mutta toisin kuin nämä, niissä on linkkejä, jotka hel­pot­ta­vat man-sivujen lukemista. Käytä seuraavaa syntaksia:

info [OPTION] TOPIC

Jos komentoa ei anneta tai aihetta ei määritetä, ohjelma siirtyy GNU info -sivun pää­va­lik­koon.

3. pinfo

Oh­jel­mal­la pinfo saat käyttöösi ko­men­to­ri­vioh­jel­man info muun­nel­man, joka perustuu ko­men­to­ri­vi­se­lai­meen Lynxiin ja tulostaa tie­to­si­vu­ja, joissa linkit on ko­ros­tet­tu. Käytä pinfo samalla tavalla kuin komentoa info:

pinfo [OPTIONS] TOPIC

4. mikä on

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma whatis toimii avain­sa­na­ha­ku­na man-sivuilla. Käynnistä tämä ohjelma syöt­tä­mäl­lä yleinen avainsana, jolloin se etsii käyt­tö­jär­jes­tel­män man-sivuilta tarkkoja osumia. Jos osumia löytyy, whatis näyttää lyhyen kuvauksen pää­teik­ku­nas­sa.

whatis [OPTIONS] SEARCH TERM

whatis (-w '\*SEARCH TERM') tukee myös paik­ka­merk­ke­jä ja sään­nöl­li­siä lausek­kei­ta (-r).

Ha­ke­mis­to­toi­min­not

Käytät Linux-komentoja ha­ke­mis­to­toi­min­toi­hin, jotta voit luoda, poistaa ja hallita jär­jes­tel­män ha­ke­mis­to­ja ko­men­to­ri­vil­tä sekä liikkua ha­ke­mis­to­puus­sa. Tär­keim­mät ko­men­to­ri­vi­ko­men­not tässä ka­te­go­rias­sa ovat cd, ls, mkdir ja rmdir.

1. chroot

Komentoa chroot (lyhenne sanoista change root) käytetään komennon suo­rit­ta­mi­seen eri juu­ri­ha­ke­mis­tos­sa. Esi­mer­kik­si chroot käytetään eris­tä­mään kriit­ti­set ohjelmat muusta tie­dos­to­jär­jes­tel­mäs­tä. Ohjelman kut­su­mi­nen edel­lyt­tää pää­käyt­tä­jän oikeuksia, ja se perustuu seu­raa­vaan kaavaan:

chroot DIRECTORY COMMAND

2. mkdir tässä

mkdirhier avulla voit luoda ko­ko­nai­sia ha­ke­mis­to­hie­rar­kioi­ta yhdellä ainoalla ko­men­to­ri­vi­ko­men­nol­la:

mkdirhier [OPTION] /home/user/directory1/directory2/directory3

Jos directory1 ja directory2 ovat jo olemassa, mkdirhier luo vain directory3. Muussa ta­pauk­ses­sa kaikki kolme ha­ke­mis­toa luodaan.

3. puu

Kun ls näyttää vain ha­ke­mis­ton sisällön, ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa tree voidaan käyttää koko ha­ke­mis­to­hie­rar­kian tu­los­ta­mi­seen re­kur­sii­vi­ses­ti puu­ra­ken­tee­na. Komennon syntaksi on seuraava:

tree [OPTIONS] [DIRECTORY]

Tie­dos­to­toi­min­not

Tämän taulukon Linux-ko­men­to­jen avulla voit suorittaa erilaisia tie­dos­to­toi­min­to­ja ko­men­to­ri­vil­tä. Käytä Linuxin pe­rus­ko­men­to­ja, kuten cp, mv ja rm, ko­pioi­dak­se­si, siir­tääk­se­si, ni­meäk­se­si uudelleen tai pois­taak­se­si tie­dos­to­ja jär­jes­tel­mäs­tä­si.

1. tiedoston nimi

Tie­dos­to­pol­ku vä­li­te­tään ko­men­to­ri­vi­ko­men­toon basename, joka palauttaa pelkän tie­dos­to­ni­men ilman ole­tus­pol­kua. Komennon syntaksi on seuraava:

basename [OPTIONS] path/to/files [SUFFIX]

Komentoa voidaan laajentaa koskemaan useita tie­dos­to­ja li­sä­va­lin­to­jen avulla.

2. viesti

Käytä ko­men­to­ri­vioh­jel­maa comm la­ji­tel­tu­jen tie­dos­to­jen (eli sort avulla la­ji­tel­tu­jen) ver­tai­luun rivi riviltä. Ohjelman kut­su­mi­nen perustuu seu­raa­vaan syn­tak­siin:

comm [OPTIONS] FILE1 FILE2

Ohjelma tukee kolmea vaih­toeh­toa:

• -1: poista yk­si­löl­li­set rivit riviltä FILE1
• -2: poista ai­nut­laa­tui­set rivit tie­dos­tos­ta FILE2
• -3: poista kaikki rivit, jotka si­säl­ty­vät molempiin tie­dos­toi­hin

3. leikkaa

cut voit poimia tiedoston sisällön tiedoston teks­ti­ri­vil­tä (esim. loki- tai CSV-tie­dos­tois­ta). Komennon syntaksi on seuraava:

cut [OPTIONS] FILE

Poi­mi­te­tun osan tarkka sijainti mää­ri­te­tään ase­tuk­sil­la -b (ta­vusi­jain­ti), -c (merk­ki­si­jain­ti), -d (erotin) ja -f (kenttä).

4. dirname

dirname on basename:n vastine. Tämän ko­men­to­ri­vi­ko­men­non avulla voit poimia tie­dos­to­po­lun polkuosan ja tulostaa sen ter­mi­naa­liin ilman tie­dos­to­ni­miä. Komennon syntaksi on seuraava:

dirname [OPTIONS] path/to/file

5. tiedosto

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­nol­la file voit tulostaa tietoja tiedoston tie­dos­to­tyy­pis­tä. Komentoa käytetään seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

file [OPTIONS] FILE

6. lsof

Linux-komento lsof tar­koit­taa list open files, eli työkalua, joka näyttää ter­mi­naa­lis­sa tiedot avoimista tie­dos­tois­ta PID:n (pro­ses­si­tun­nuk­sen) mukaan la­ji­tel­tu­na. Käynnistä ohjelma ter­mi­naa­lis­sa seu­raa­val­la ko­men­nol­la:

lsof [OPTIONS]

Koska Linuxin kaltaiset Unix-tyyppiset jär­jes­tel­mät nou­dat­ta­vat yleensä pe­ri­aa­tet­ta, jonka mukaan ”kaikki on tiedostoa”, lsof tulostama luettelo on vas­taa­vas­ti pitkä. Yleensä tätä tu­los­tet­ta ra­joi­te­taan käyt­tä­mäl­lä komennon vaih­toeh­to­ja.

7. md5sum

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to md5sum auttaa laskemaan ja tar­kis­ta­maan tie­dos­to­jen MD5-tar­kis­tus­sum­mat.

8. liitä

Kuten komento cat, myös ko­men­to­ri­vioh­jel­ma paste mah­dol­lis­taa tiedoston sisällön tu­los­ta­mi­sen va­kio­tu­los­tuk­seen. Mutta kun cat vain yhdistää sisällön, paste yhdistää sa­rak­keit­tain. Komennon pe­rus­muo­to on seuraava:

paste [OPTIONS] FILE1 FILE2 …

Voit määrittää ase­tuk­sel­la -d, mitä erottinta paste käyttää. Ole­tusar­voi­ses­ti erot­ti­me­na käytetään sarkaimia. Toinen tila voidaan ottaa käyttöön ase­tuk­sel­la -s (sarja). Tällöin en­sim­mäi­sen syöt­tö­tie­dos­ton kaikki rivit siir­re­tään tulosteen en­sim­mäi­sel­le riville. Kaikkien muiden syöt­tö­tie­dos­to­jen tiedot seuraavat eril­li­sil­lä tu­los­teil­la, joten jokainen tulosteen rivi sisältää vain yhden syöt­tö­tie­dos­ton sisällön.

9. nimeä uudelleen

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma rename mah­dol­lis­taa tie­dos­to­jen ja kan­sioi­den uu­del­leen­ni­meä­mi­sen sään­nöl­lis­ten lausek­kei­den (regex) avulla. Toisin kuin mv, rename sopii tie­dos­to­toi­min­toi­hin, joissa useiden tie­dos­to­jen nimiä on tarkoitus muokata joko osittain tai kokonaan. Käytä rename seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

rename [OPTIONS] 'REGULAR_EXPRESSION' FILE

Sään­nöl­li­set lausek­keet nou­dat­ta­vat seuraavaa kor­vaus­ten syntaksia:

s/SEARCHPATTERN/REPLACEMENT/MODIFIER

10. silppuaa

shred on ko­men­to­ri­vioh­jel­ma, jonka avulla tie­dos­to­ja voidaan poistaa tur­val­li­ses­ti. Valitut tiedostot korvataan pois­topro­ses­sin aikana, joten niitä ei voida palauttaa ri­kos­tek­nis­ten me­ne­tel­mien avulla. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

shred [OPTIONS] FILE

11. lajitella

Käytä ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa sort tie­dos­to­luet­te­loi­den ja ohjelman tu­los­tei­den la­jit­te­le­mi­seen nu­mee­ri­ses­ti, aak­kos­jär­jes­tyk­ses­sä ja ri­veit­täin. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

sort [OPTIONS] FILE

La­jit­te­lu­ta­paa voi muokata asetusten avulla. Esi­mer­kik­si nu­me­ro­jär­jes­tyk­ses­sä (-n), sa­tun­nai­ses­ti (-R) tai kään­tei­ses­sä jär­jes­tyk­ses­sä (-r).

12. jakaa

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa split käytetään tie­dos­to­jen ja­ka­mi­seen. Sen syntaksi on seuraava:

split [OPTIONS] [INPUT [PREFIX]]

Paik­ka­merk­ki INPUT vastaa jaettavaa tiedostoa. PREFIX määrittää mukana olevien tie­dos­to­jen nimet. Niiden nimet nou­dat­ta­vat seuraavaa mallia:

PREFIXaa, PREFIXab, PREFIXac …

Jos etu­lii­tet­tä ei ole mää­ri­tel­ty, split käyttää ole­tuse­tu­lii­tet­tä x. -b (tavua) -vaih­toeh­dol­la voidaan määrittää osit­tais­ten tie­dos­to­jen koko. Koko voidaan ilmaista tavuina (b), ki­lo­ta­vui­na (k) tai me­ga­ta­vui­na (m).

Esimerkki:

split -b 95m archive.tgz split-archive.tgz.

13. tilasto

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to stat (status) tulostaa va­lit­tu­jen tie­dos­to­jen ja ha­ke­mis­to­jen avaus- ja muok­kausai­ka­lei­mat. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

stat [OPTIONS] FILE

Tu­los­tus­muo­toa voidaan muokata asetusten avulla.

14. uniq

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa uniq käytetään yleensä yhdessä sort kanssa la­ji­tel­tu­jen tie­dos­to­jen pääl­lek­käis­ten rivien pois­ta­mi­seen. Seu­raa­vas­sa esi­mer­kis­sä komento sort on yh­dis­tet­ty put­ki­ko­men­nol­la (|) komentoon uniq, jotta tiedosto la­ji­tel­laan ensin ja tu­los­te­taan sitten ilman pääl­lek­käi­siä rivejä.

sort file.txt | uniq

Ha­ku­vaih­toeh­dot

Linux tarjoaa useita ko­men­to­ri­vi­ko­men­to­ja, joilla voi tehdä hakuja jär­jes­tel­mäs­sä suoraan pää­teik­ku­nas­ta.

1. etsiä

Komennon find avulla voit tehdä hakuja Linux-tie­dos­tos­ta. Komento noudattaa seuraavaa syntaksia:

find [OPTIONS] [DIRECTORY] [SEARCHCONDITION] [ACTIONS]

Mää­ri­tet­ty hakemisto on haun läh­tö­ha­ke­mis­to. Komento etsii tämän jälkeen läh­tö­ha­ke­mis­tos­ta ja sen ali­ha­ke­mis­tois­ta. Jos ha­ke­mis­toa ei ole mää­ri­tet­ty, find aloittaa haun ny­kyi­ses­tä työ­kan­sios­ta.

Asetusten avulla voit määrittää ha­kueh­to­ja ja toi­min­to­ja. Ole­tus­toi­min­to­na on asetettu -print: kaikkien ha­ku­tu­los­ten täy­del­lis­ten tie­dos­to­ni­mien tu­los­ta­mi­nen va­kio­tu­los­tuk­seen (yleensä ter­mi­naa­liin). Muiden asetusten avulla on mah­dol­lis­ta suodattaa tuloksia tie­dos­to­ni­men, tie­dos­to­koon, käyt­tö­ajan jne. pe­rus­teel­la. Nämä on lueteltu vas­taa­val­la man-sivulla.

2. etsi

Ko­men­to­ri­vioh­jel­man locate avulla voit myös etsiä tie­dos­to­ja ter­mi­naa­lin kautta. Toisin kuin find, se ei kui­ten­kaan etsi tie­dos­to­ha­ke­mis­tos­ta, vaan eri­tyi­ses­ti tätä tar­koi­tus­ta varten luodusta ja sään­nöl­li­ses­ti päi­vi­tet­tä­väs­tä tie­to­kan­nas­ta. Tämän ansiosta locate tuottaa tuloksia huo­mat­ta­vas­ti nopeammin kuin find. Kun haluat etsiä tie­to­kan­nas­ta tiettyä tiedostoa, käytä komento locate seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

locate SEARCHPATTERN

Hakukuvio voi sisältää me­ta­merk­ke­jä pai­kan­pi­tä­ji­nä (*). Laita ne lai­naus­merk­kien sisään, jotta ko­men­to­tulk­ki ei tulkitse niitä.

3. tre-agrep

tre-agrep käytetään myös merk­ki­jo­no­jen et­si­mi­seen teks­ti­tie­dos­tois­ta ha­ku­ku­vioi­den pe­rus­teel­la. Toisin kuin grep, tässä tu­los­te­taan paitsi tarkat osumat myös epätarkat tulokset, kuten sellaiset, joissa kirjaimet ovat väärässä jär­jes­tyk­ses­sä tai joista puuttuu merkkejä. Ohjelma perustuu TRE-kir­jas­toon ja tuo sen käy­tet­tä­väk­si ko­men­to­ri­vil­tä. tre-agrep syntaksi vastaa grep syntaksia:

tre-agrep [OPTIONS] SEARCHPATTERN FILE(S)

Asetusten avulla voit määrittää suurimman sallitun vir­he­mar­gi­naa­lin. Seu­raa­vas­sa esi­mer­kis­sä sallitaan enintään yksi poikkeama.

tre-agrep -1 'Linux' test .txt

4. updatedb

locate toimii oikein vain, jos /var/lib/locatedb pidetään jat­ku­vas­ti ajan tasalla. updatedb voit päivittää tie­to­kan­nan ma­nu­aa­li­ses­ti. Huomaa, että tähän tarvitaan pää­käyt­tä­jän oikeudet:

updatedb

5. missä

Ko­men­nol­la whereis voit etsiä valitun ohjelman bi­nää­ri­tie­dos­ton, läh­de­koo­din tai oh­je­kir­ja­tie­dos­tot. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

whereis [OPTIONS] PROGRAM

Asetusten avulla hakua voidaan rajata tiet­tyi­hin tie­dos­to­tyyp­pei­hin tai ha­ke­mis­toi­hin.

6. joka

Jos haluat selvittää ohjelman bi­nää­ri­tie­dos­tot, käytä komentoa which seu­raa­val­la syn­tak­sil­la, jolloin polku tu­los­te­taan ter­mi­naa­liin.

which [OPTIONS] PROGRAM

Ole­tus­a­se­tuk­sil­la which tulostaa en­sim­mäi­sen löy­tä­män­sä tiedoston. Käytä komentoa -a, jos haluat näyttää kaikki tiedostot, jotka täyttävät hakuehdot.

Käyt­tä­jä­tie­dot

Käytä seu­raa­vien luokkien ko­men­to­ri­vioh­jel­mia, kun haluat tar­kas­tel­la yk­si­tyis­koh­tai­sia tietoja jär­jes­tel­mään re­kis­te­röi­dyis­tä käyt­tä­jis­tä sekä heidän ryh­mis­tään ja pro­ses­seis­taan.

1. sormi

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma finger on tar­koi­tet­tu käyt­tä­jä­tie­to­jen ha­ke­mi­seen. Käytä komentoa yhdessä halutun käyt­tä­jä­tun­nuk­sen kanssa:

finger [options] [USERNAME]

Käytä finger ilman käyt­tä­jä­tun­nus­ta, jos haluat saada tietoja omasta tilistäsi.

2. ryhmät

Komento groups näyttää valitun käyt­tä­jä­ti­lin ryh­mä­jä­se­nyy­det. Käytä groups ilman käyt­tä­jä­ni­meä, jos haluat nähdä kaikki ryhmät, joihin käyt­tä­jä­ti­li­si kuuluu.

Käytä ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

groups [OPTIONS] [USERNAME]

3. id

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to id tulostaa va­lit­tu­jen käyt­tä­jä­ti­lien käyttäjä- ja ryh­mä­tun­nuk­set. Jos haluat selvittää omat tun­nuk­se­si, käytä komentoa ilman käyt­tä­jä­ni­meä.

id [OPTIONS] [USERNAME]

Läh­tö­sig­naa­lin alue voidaan rajoittaa asetusten avulla.

4. viimeinen

Käytä komentoa last seuraavan mallin mu­kai­ses­ti, jos haluat tar­kas­tel­la luetteloa äskettäin kir­jau­tu­neis­ta käyt­tä­jis­tä sekä heidän kir­jau­tu­mis- ja ulos­kir­jau­tu­mi­sai­kois­taan.

last [OPTIONS] [USERNAME]

Vastaavat tiedot haetaan tie­dos­tos­ta wtmp kohdasta /var/log/wtmp. Jos haluat pyytää tietoja vain tietystä tilistä, kirjoita ko­men­to­ri­vi­ko­men­toon haluamasi käyt­tä­jä­tun­nus.

5. w

Komento w tulostaa luettelon kaikista re­kis­te­röi­ty­neis­tä käyt­tä­jis­tä sekä kaikista heidän suo­rit­ta­mis­taan pro­ses­seis­ta. Käytä w yhdessä käyt­tä­jä­ni­men kanssa, jos haluat rajoittaa komennon koskemaan vain tätä käyt­tä­jä­ti­liä:

w [OPTIONS] [USERNAME]

Tu­los­tuk­sen laajuutta ja muotoa voidaan mukauttaa asetusten avulla.

6. kuka

Komento who antaa yk­si­tyis­koh­tais­ta tietoa jär­jes­tel­mään re­kis­te­röi­ty­neis­tä käyt­tä­jis­tä. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

who [OPTION] [SOURCEFILE]

Ole­tusar­voi­ses­ti who viittaa tie­dos­toon /var/run/utmp si­säl­ty­viin tietoihin tällä hetkellä re­kis­te­röi­ty­neis­tä käyt­tä­jis­tä. Voit määrittää tie­to­läh­teek­si jonkin seu­raa­vis­ta tie­dos­tois­ta.

7. whoami

Käytä komentoa whoami saa­dak­se­si oman käyt­tä­jä­tun­nuk­se­si.

whoami [OPTIONS]

Käyt­tä­jä­ti­lien hallinta

Linux tarjoaa joukon ohjelmia, joiden avulla voit luoda, poistaa ja hallita käyt­tä­jä­ti­le­jä ja ryhmiä suoraan ko­men­to­ri­vil­tä. Tähän on koottu yh­teen­ve­to tär­keim­mis­tä Linux-ko­men­nois­ta käyt­tä­jä­ti­lien hal­lin­taan. Tästä ka­te­go­rias­ta löydät myös Linux-ko­men­to­ri­vi­ko­men­to­ja, joiden avulla voit käyttää koodia muilla käyt­tö­oi­keuk­sil­la, mukaan lukien pää­käyt­tä­jän root-oikeudet.

1. chfn

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to chfn (lyhenne sanoista “change finger”) mah­dol­lis­taa käyt­tä­jä­ti­lin li­sä­tie­to­jen muok­kaa­mi­sen, kuten oikean nimen, toimiston numeron sekä yksityis- tai työ­pu­he­lin­nu­me­roi­den. Yleinen syntaksi on seuraava:

chfn [OPTION "NEW VALUE"] [USERNAME]

Mille käyt­tä­jä­tie­doil­le annetaan uusi arvo, mää­ri­te­tään asetusten -f (oikea nimi), -r (toi­mis­to­nu­me­ro), -w (työ­pu­he­lin) ja -h (ko­ti­pu­he­lin­nu­me­ro) avulla.

2. chsh

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to chsh (lyhenne sanoista change shell) vaihtaa valitun käyttäjän kir­jau­tu­mis­käyt­töym­pä­ris­tön. Käytä seuraavaa mallia ohjeena tietoja syöt­täes­sä­si:

chsh [OPTIONS] USERNAME

Voit käyttää komentoa -s käyt­tä­jä­ti­lin kir­jau­tu­mis­ko­men­to­tul­kin muut­ta­mi­seen.

3. har­haan­joh­ta­ja

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma deluser poistaa valitun käyt­tä­jä­ti­lin kaikki merkinnät jär­jes­tel­män käyt­tä­jä­tie­dos­tois­ta. Kom deluser suo­rit­ta­mi­nen edel­lyt­tää pää­käyt­tä­jän oikeuksia, ja siinä käytetään seuraavaa syntaksia:

deluser [OPTIONS] USERNAME

Jos haluat poistaa myös kaikki tiedostot käyttäjän ko­ti­ha­ke­mis­tos­ta, käytä komentoa vaih­toeh­doil­la --remove-home. Jos haluat poistaa kaikki käyt­tä­jä­tie­dos­tot jär­jes­tel­mäs­tä, käytä vaih­toeh­to­ja --remove-all-files.

4. delgroup

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to delgroup (lyhenne sanoista delete group) poistaa olemassa olevan käyt­tä­jä­ryh­män. Komennon suo­rit­ta­mi­seen tarvitaan pää­käyt­tä­jän oikeudet. Komennon delgroup yleinen syntaksi on:

delgroup [OPTIONS] GROUP

5. groupmod

Olemassa olevien käyt­tä­jä­ryh­mien nimiä ja ryh­mä­tun­nuk­sia (GID) voidaan muokata ko­men­nol­la groupmod. Ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa käytetään pää­käyt­tä­jän oi­keuk­sil­la seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

groupmod OPTIONS GROUP

Käytä groupmod yhdessä vaih­toeh­don -g kanssa GID:n mu­kaut­ta­mi­seen. Käynnistä komento vaih­toeh­dol­la -n ryhmän nimen kor­vaa­mi­sek­si.

6. newgrp

Komento newgrp (lyhenne sanoista “new group”) antaa re­kis­te­röi­ty­neil­le käyt­tä­jil­le mah­dol­li­suu­den muuttaa nykyistä ryh­mä­tun­nus­taan ilman, että heidän tarvitsee kirjautua ulos ja takaisin sisään. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

newgrp [-] [GROUP]

Jos komentoa newgrp käytetään va­lin­nai­sel­la pa­ra­met­ril­la [-], ryhmän vaihto aiheuttaa käyt­tä­jäym­pä­ris­tön uu­del­leen­käyn­nis­tyk­sen – aivan kuin käyttäjä olisi kir­jau­tu­nut sisään uudelleen. Ne, jotka käyttävät newgrp ilman ryh­mä­mää­rit­te­lyä, siirtyvät ko­men­nol­la /etc/passwd mää­ri­tel­tyyn ole­tus­ryh­mään.

7. su

Komento su mah­dol­lis­taa myös vä­liai­kai­sen käyt­tä­jän­vaih­don, jotta oh­jel­ma­kut­su voidaan suorittaa koh­de­käyt­tä­jän oi­keuk­sil­la. Toisin kuin sudo, tätä komentoa ei suoriteta suoraan. Sen sijaan tapahtuu iden­ti­tee­tin vaihto. Sen sijaan, että ky­syt­täi­siin kutsuvan käyttäjän salasanaa, pyydetään koh­de­käyt­tä­jän salasanaa. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

su [OPTIONS] [USERNAME]

Jos käyt­tä­jä­tun­nus­ta ei anneta, jär­jes­tel­mä valitsee käyt­tä­jäk­si root.

8. usermod

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to usermod antaa sinulle mah­dol­li­suu­den muokata aiemmin luotuja käyt­tä­jä­ti­le­jä. Käytä usermod pää­käyt­tä­jän oi­keuk­sil­la seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

usermod [OPTIONS] USERNAME

Asetusten avulla voidaan määrittää, mitä muutoksia halutaan tehdä. Esi­mer­kik­si käyt­tä­jä­ni­men voi muuttaa ase­tuk­sel­la -l NEW_NAME. Lisää asetuksia löytyy ohjelman man-sivulta.

Jär­jes­tel­mä­ko­men­not

Jär­jes­tel­mä­ko­men­not-ka­te­go­rias­ta löydät Linuxin pe­rus­ko­men­not jär­jes­tel­män hal­lin­taan. Käytä seuraavia komentoja jär­jes­tel­män uu­del­leen­käyn­nis­tä­mi­seen ja sam­mut­ta­mi­seen ter­mi­naa­lis­ta – ja hallitse niitä tar­vit­taes­sa ajas­ti­mel­la.

1. lo­ki­tie­dos­to

Käytä logger seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

logger "YOUR MESSAGE"

Etsi jär­jes­tel­mä­lo­ki kohdasta /var/log/syslog.

2. Käynnistä tietokone uudelleen

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to reboot käyn­nis­tää jär­jes­tel­män uudelleen. Uu­del­leen­käyn­nis­tyk­sen käyn­nis­tä­mi­sek­si komento on suo­ri­tet­ta­va pää­käyt­tä­jän oi­keuk­sil­la.

reboot [OPTIONS]

3. rtcwake

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to rtcwake mah­dol­lis­taa jär­jes­tel­män käyn­nis­tä­mi­sen ja sam­mut­ta­mi­sen ajastimen avulla. Komennon syntaksi on seuraava:

rtcwake [OPTIONS] [MODE] [Time]

Valitse tietty tila (-m MODE), johon jär­jes­tel­mä siirtyy tietyn ajan kuluttua se­kun­tei­na (-s TIME IN SECONDS). Voit myös herättää jär­jes­tel­män tarkasti mää­ri­tel­ty­nä ajan­koh­ta­na (-t UNIXTIME).

Jär­jes­tel­mä­tie­dot

Jär­jes­tel­mä­tie­dot-osiossa olemme koonneet ko­men­to­ri­vioh­jel­mia, joiden avulla voit hakea tietoja ja ti­lan­ne­ra­port­te­ja ja saada kattavan yleis­ku­van jär­jes­tel­män tilasta.

1. päi­vä­mää­rä

Komento date näyttää jär­jes­tel­män kel­lon­ajan päi­vä­mää­rän kera.

date [OPTIONS] [OUTPUTFORMAT]

Jos haluat käsitellä tiettyä kel­lo­nai­kaa oh­jel­ma­kut­sun yh­tey­des­sä (katso rtcwake), määritä se vaih­toeh­don -d 'DATE' avulla. Lisäksi tuetaan erilaisia vaih­toeh­to­ja, joilla päi­vä­mää­rä- ja ai­ka­tie­dot voidaan muuntaa haluttuun muotoon.

2. df

Käytä komentoa df (levytila) seuraavan mallin mu­kai­ses­ti.

df [OPTIONS] [FILE]

Jos komentoa käytetään yhdessä tietyn tiedoston kanssa, jär­jes­tel­mä ilmoittaa vain sen osion vapaan tilan, jossa tiedosto sijaitsee. Muussa ta­pauk­ses­sa näytetään lii­tet­ty­jen osioiden vapaa kiin­to­le­vy­ti­la. Vaih­toeh­to -l (local) rajoittaa df pai­kal­li­seen tie­dos­to­jär­jes­tel­mään. Se tukee myös vaih­toeh­to­ja, joiden avulla voit mukauttaa tu­los­tus­muo­toa.

3. dmesg

Ohjelma dmesg (lyhenne sanoista display message) tulostaa ytimen pyöreän puskurin viestit pää­teik­ku­naan ja auttaa pai­kan­ta­maan lait­teis­to- ja oh­jain­vir­hei­tä. Käytä dmesg seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

dmesg [OPTIONS]

Tulostus dmesg sisältää kaikki käyn­nis­tys­ru­tii­nin viestit, joten se on vas­taa­vas­ti pitkä. Ko­men­to­ri­vioh­jel­maa käytetään usein yhdessä si­vun­vaih­ti­men, kuten more, less tai tail, kanssa.

4. ilmainen

Komento free näyttää muistin käytön. Yleinen syntaksi on seuraava:

free [OPTIONS]

Tuloksena saat kaksi erittelyä: Mem (Muisti) ja Swap. Free tukee myös vaih­toeh­toa -h, jolla muistin käyttö voidaan tulostaa ihmisen luet­ta­vas­sa muodossa.

5. isän­tä­ni­mi

Käytä komentoa hostname seuraavan mallin mu­kai­ses­ti jär­jes­tel­män DNS-nimien näyt­tä­mi­sek­si.

hostname [OPTIONS]

6. uname

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to uname korvaa komennon unix name, ja sitä käytetään jär­jes­tel­mä­tie­to­jen ha­ke­mi­seen ytimestä. Komento tukee useita vaih­toeh­to­ja, joiden avulla tuloste voidaan suodattaa ha­lut­tu­jen tietojen mukaan. Nämä löytyvät vas­taa­vas­ta man-sivulta.

uname [OPTIONS]

7. käy­tet­tä­vyys

Jos haluat selvittää, kuinka kauan jär­jes­tel­mä on ollut käynnissä edellisen uu­del­leen­käyn­nis­tyk­sen jälkeen, käytä ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa uptime seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

uptime

8. vmstat

Seu­ran­ta­työ­ka­lun vmstat avulla voit tar­kas­tel­la tietoja vir­tu­aa­li­muis­tis­ta, levyn luku- ja kir­joi­tuso­pe­raa­tiois­ta sekä pro­ses­so­rin toi­min­nas­ta. Käynnistä vmstat seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti, jotta saat näkyviin jär­jes­tel­män viimeisen käyn­nis­tyk­sen jälkeiset kes­kiar­vot.

vmstat [OPTIONS]

vmstat tarjoaa myös jatkuvan val­von­ta­ti­lan, joka lukee jär­jes­tel­män arvot halutun se­kun­ti­mää­rän välein.

vmstat [Options] [INTERVAL [REPETITIONS]]

Lait­teis­to­tie­dot

Tämän luokan Linux-komennot antavat yk­si­tyis­koh­tais­ta tietoa lait­teis­to­kom­po­nen­teis­ta, jotka muo­dos­ta­vat jär­jes­tel­män perustan.

1. lspci

Käytä komento lspci (lyhenne sanasta list pci) seuraavan mallin mu­kai­ses­ti, jotta saat näkyviin yk­si­tyis­koh­tai­sia tietoja PCI-lait­teis­ta.

lspci [OPTIONS]

Katso käy­tet­tä­vis­sä olevat vaih­toeh­dot käyt­tö­jär­jes­tel­män käyt­tö­op­paas­ta.

2. lsusb

Käytä lsusb (lyhenne sanoista list usb) tu­los­taak­se­si ter­mi­naa­liin yk­si­tyis­koh­tai­sia tietoja USB-lait­teis­ta.

lsusb [OPTIONS]

Katso käy­tet­tä­vis­sä olevat vaih­toeh­dot käyt­tö­jär­jes­tel­män käyt­tö­op­paas­ta.

Pro­ses­sin­hal­lin­ta

Linuxissa käynnissä olevan ohjelman il­men­ty­mää kutsutaan pro­ses­sik­si. Seuraavat ter­mi­naa­li­ko­men­not kuuluvat pro­ses­sien hallinnan va­kio­va­rus­tuk­seen, ja niiden avulla voit helposti seurata jär­jes­tel­män kaikkia pro­ses­se­ja ter­mi­naa­lis­ta käsin ja hallita niitä tarpeen mukaan.

1. chrt

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma chrt kä­sit­te­lee jatkuvia pro­ses­sien hallintaa ja mah­dol­lis­taa käynnissä olevien pro­ses­sien re­aa­liai­kais­ten omi­nai­suuk­sien (ajoi­tus­sään­nöt ja prio­ri­teet­ti) tun­nis­ta­mi­sen ja mu­kaut­ta­mi­sen tai ko­men­to­jen ja niiden ar­gu­ment­tien suo­rit­ta­mi­sen mää­ri­tel­lyil­lä re­aa­liai­kai­sil­la omi­nai­suuk­sil­la. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

chrt [OPTIONS] [PRIOTITY] PID/COMMAND [ARGUMENT]

Käytä chrt ilman prio­ri­teet­tia ja yhdessä komennon -p kanssa va­lit­tu­jen pro­ses­sien re­aa­liai­kais­ten omi­nai­suuk­sien tun­nis­ta­mi­seen.

chrt tarjoaa myös mah­dol­li­suu­den määrittää käynnissä olevien tai juuri käyn­nis­tet­ty­jen pro­ses­sien ajoi­tus­sään­nöt asetusten avulla. Li­sä­tie­to­ja tästä löytyy vas­taa­vas­ta man-sivulta.

2. ionice

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa ionice käytetään vai­kut­ta­maan prosessin prio­ri­teet­tiin, joka käyttää ytimen I/O-ra­ja­pin­taa. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

ionice [OPTIONS] COMMAND

ionice-komennon suo­rit­ta­mi­seen tarvitaan pää­käyt­tä­jän oikeudet. Komento erottaa kolme ajoi­tus­luok­kaa, jotka mää­ri­te­tään -c class. Mah­dol­li­sia arvoja ovat 1, 2 ja 3.

• 1 = Re­aa­liai­kai­nen: I/O-toiminto suo­ri­te­taan vä­lit­tö­mäs­ti.
• 2 = Paras mah­dol­li­nen: I/O-toiminto suo­ri­te­taan mah­dol­li­sim­man nopeasti.
• 3 = Jono: I/O-toiminto suo­ri­te­taan vasta, kun mikään muu prosessi ei vie I/O-aikaa.

3. nohup

Yleensä kaikki käyttäjän alipro­ses­sit lo­pe­te­taan au­to­maat­ti­ses­ti heti, kun pää­teis­tun­to suljetaan (eli ko­men­nol­la exit). Linux-komento nohup (lyhenne sanoista no hangup) poistaa komennon ny­kyi­ses­tä is­tun­nos­ta ja mah­dol­lis­taa sen jat­ka­mi­sen, vaikka kir­jau­tui­sit ulos jär­jes­tel­mäs­tä.

nohup COMMAND

4. pidof

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma pidof tulostaa ohjelman kaikkien pro­ses­sien pro­ses­si­tun­nuk­set (PID:t). Tunnista PID:t ohjelman pidof avulla seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

pidof [OPTIONS] PROGRAM

Jos haluat tulostaa vain en­sim­mäi­sen prosessin tunnuksen, käytä pidof yhdessä vaih­toeh­don -s kanssa (lyhenne sanasta single shot).

5. pidkill

Kuten kill, myös komento pkill lähettää signaalin valitulle pro­ses­sil­le. Osoit­teis­tus­ta ei kui­ten­kaan suoriteta PID-tunnuksen pe­rus­teel­la. Sen sijaan annetaan hakutermi, joka vastaa käynnissä olevan prosessin nimeä. Tämä voidaan muotoilla myös sään­nöl­li­se­nä lausek­kee­na. pkill välittää va­kio­muo­toi­sen TERM-signaalin, ellei muita sig­naa­le­ja ole mää­ri­tel­ty. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

pkill [OPTIONS] [-SIGNAL] [SEARCHTERM]

Li­sä­ase­tus­ten avulla komento voidaan rajata koskemaan tietyn käyttäjän pro­ses­se­ja (-U UID), tietyn pääpro­ses­sin alipro­ses­se­ja (-P PID) tai uusimpia (-n) tai vanhimpia (-o) pro­ses­se­ja.

6. pstree

Käytä pstree, jos haluat näyttää kaikki käynnissä olevat prosessit puu­ra­ken­tee­na. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

pstree [OPTIONS]

Tu­los­tuk­sen muotoa ja laajuutta voidaan mukauttaa eri­lai­sil­la ase­tuk­sil­la.

7. renice

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to renice mah­dol­lis­taa käynnissä olevan prosessin prio­ri­tee­tin muok­kaa­mi­sen. Yleinen syntaksi on seuraava:

renice PRIORITY [OPTIONS]

8. uni

Linuxin sleep ko­men­nol­la voit kes­keyt­tää nykyisen ter­mi­naa­li­ses­sion tietyn ajaksi. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

sleep NUMBER[SUFFIX]

Jos käytät sleep ilman pääteosaa, annettu luku tulkitaan se­kun­tei­na (s). Voit myös kes­keyt­tää pää­te­lait­teen istunnon mi­nuu­teik­si (m), tunneiksi (h) tai päiviksi (d).

9. teh­tä­vä­jouk­ko

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­toa taskset käytetään edis­ty­nee­seen pro­ses­sin­hal­lin­taan, jota hyö­dyn­ne­tään mo­nipro­ses­so­ri­jär­jes­tel­mis­sä pro­ses­sien tai ko­men­to­jen osoit­ta­mi­seen tietyille pro­ses­so­reil­le. Komento vaatii pää­käyt­tä­jän oikeudet ja käyttää jotakin seu­raa­vis­ta malleista:

taskset [OPTIONS] MASK COMMAND
taskset [OPTIONS] -p PID

Prosessin tai komennon osoit­ta­mi­nen pro­ses­so­ril­le tapahtuu hek­sa­de­si­maa­li­sel­la bit­ti­mas­kil­la. Koska tällainen osoit­ta­mi­nen bit­ti­mas­kin avulla ei ole kovin in­tui­tii­vis­ta, taskset käytetään yleensä yhdessä vaih­toeh­don -c (–cpu-list) kanssa, jotta pro­ses­so­rit voidaan osoittaa nu­me­roil­la (esim. 0, 5, 7, 9–11).

Hälytin

Haluatko käyttää näkymääsi mo­ni­si­vui­sen tiedoston sisällön seu­raa­mi­seen? Pager-luokan ko­men­to­ri­vioh­jel­man avulla voit valita, mitkä osat näytetään ter­mi­naa­lis­sa, ja tar­vit­taes­sa selata tiedostoa in­te­rak­tii­vi­ses­sa tilassa.

1. pää

Linux-komentoa head käytetään tiedoston en­sim­mäi­sen osan tu­los­ta­mi­seen. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

head [OPTIONS] File

Määritä ase­tuk­sel­la -n NUMBER_LINES, kuinka monta riviä tu­los­te­taan alkaen alusta.

2. vähemmän

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma less mah­dol­lis­taa teks­ti­tie­dos­ton sisällön näyt­tä­mi­sen pää­teik­ku­nas­sa. Yleinen syntaksi on seuraava:

less [OPTIONS] FILE

Tulostus tapahtuu au­to­maat­ti­ses­ti in­te­rak­tii­vi­ses­sa tilassa. Tällöin voit selata valittua asia­kir­jaa tai tehdä hakuja avain­sa­noil­la. [Q]-näppäin lopettaa in­te­rak­tii­vi­sen lukutilan. Muut oh­jaus­näp­päi­met ja käy­tet­tä­vis­sä olevat vaih­toeh­dot löytyvät ohjelman käyt­tö­op­paas­ta.

3. häntä

Vaikka head näyttää ole­tuk­se­na valitun tiedoston en­sim­mäi­set 10 riviä, Linux-komento tail tulostaa viimeiset 10 riviä. Molempia si­vu­nä­ky­mä­oh­jel­mia käytetään samalla tavalla (katso head).

Toi­mit­ta­jat

Linuxissa et tarvitse graafista teks­tie­di­to­ria ase­tus­tie­dos­to­jen muok­kaa­mi­seen, koo­din­pät­kien kir­joit­ta­mi­seen tai lyhyiden muis­tiin­pa­no­jen laa­ti­mi­seen. Yk­sin­ker­tai­set teks­tie­di­to­rit voidaan avata helposti ter­mi­naa­lis­sa ilman viivettä. Esit­te­lem­me tässä kolme ohjelmaa, jotka sinun kannattaa tuntea.

1. emacs

Emacs on mo­nia­lus­tai­nen teks­tie­di­to­ri, jota voidaan laajentaa halutulla tavalla oh­jel­moin­ti­ra­ja­pin­nan avulla. Ole­tusar­voi­ses­ti Emacs käyn­nis­tyy graa­fi­sel­la käyt­tö­liit­ty­mäl­lä, mutta sen voi avata myös ter­mi­naa­lis­sa käyt­tä­mäl­lä komentoa --no-window-system.

emacs --no-window-system

Emacsissa on valmiina in­tegroi­tu opas, jonka voi avata näp­päi­nyh­dis­tel­mäl­lä [CTRL] + [H], [T].

2. nano

Nano on ko­men­to­ri­vi­poh­jai­nen teks­tie­di­to­ri. Nano tarjoaa vähemmän toi­min­to­ja kuin vastaavat editorit (kuten Vim), mutta se erottuu erityisen käyt­tä­jäys­tä­väl­li­ses­tä käytöstä. Ohjelman kutsun yleinen syntaksi on seuraava:

nano [OPTIONS] FILE

Ohjelma avaa annetun tiedoston muok­kausik­ku­naan ter­mi­naa­lis­sa. Jos käyn­nis­tät Nano-ohjelman ilman tie­dos­to­ni­meä, se luo uuden teks­ti­tie­dos­ton, joka tal­len­ne­taan valittuna olevaan ha­ke­mis­toon.

3. vim

Vim (lyhenne sanoista Vi Improved) on Vi-teks­tie­di­to­rin jat­ko­ke­hi­tys, joka erottuu edukseen lu­kui­sil­la li­sä­omi­nai­suuk­sil­la, kuten syntaksin ko­ros­tuk­sel­la, kat­ta­val­la oh­je­jär­jes­tel­mäl­lä, si­sään­ra­ken­ne­tul­la sk­rip­ti­toi­min­nol­la, au­to­maat­ti­sel­la koodin täy­den­nyk­sel­lä ja vi­su­aa­li­sel­la tekstin va­lin­nal­la.

Tämä avoimen läh­de­koo­din ohjelma tarjoaa erilaisia toi­min­ta­ti­lo­ja pelkkien teks­ti­tie­dos­to­jen muok­kaa­mi­seen, ja sitä voidaan käyttää joko ko­men­to­ri­vil­tä tai it­se­näi­se­nä so­vel­luk­se­na, jossa on graafinen käyt­tö­liit­ty­mä (GVim). Ohjelman keskeinen käyt­tö­alue on oh­jel­ma­koo­din muok­kaa­mi­nen.

Jos käyn­nis­tät Vimin ko­men­to­ri­vil­tä, ohjelmaa käytetään näp­päi­mis­töl­lä. Yleensä ohjelma käyn­nis­te­tään yhdessä teks­ti­tie­dos­ton kanssa seuraavan kaavan mu­kai­ses­ti:

vim [OPTIONS] FILE

Vim tarjoaa ohjelman vimtutor kattavana joh­dan­to­na, joka käyn­nis­te­tään myös ko­men­to­ri­vil­tä. Pe­rus­tie­toa kä­sit­te­le­vä ar­tik­ke­lim­me Linux-editori Vimistä tarjoaa myös li­sä­tie­to­ja ohjelman asen­nuk­ses­ta ja eri­lai­sis­ta käyt­tö­ti­lois­ta.

Ver­kon­hal­lin­ta

Verkon hallinta onnistuu helposti myös Linuxin ko­men­to­ri­vil­tä. Halusitpa sitten testata yhteyttä, hakea DNS-tietoja, määrittää verk­ko­lii­tän­tää tai siirtää tie­dos­to­ja toiselle verkon tie­to­ko­neel­le, seu­raa­vien ohjelmien avulla riittää yksi ainoa komento pro­jek­ti­si käyn­nis­tä­mi­seen.

1. arp

Ko­men­to­ri­vioh­jel­man arp avulla voit tar­kas­tel­la ja muokata käyt­tö­jär­jes­tel­män ARP-vä­li­muis­tia. Käytä arp ilman li­sä­pa­ra­met­re­ja, jos haluat tulostaa ARP-taulukon sisällön ter­mi­naa­liin.

arp [OPTION]

Vaih­toeh­toi­ses­ti voit rajoittaa tu­los­tet­ta ase­tuk­sil­la tai luoda tai poistaa mer­kin­tö­jä:

• -a HOSTNAME = Rajoita tulosteet tiettyjen isän­tä­ni­mien mer­kin­töi­hin (vaih­toeh­to IP-osoit­teel­le)
• -s HOSTNAME MAC_ADDRESS = Luo ARP-merkintä mää­ri­te­tyl­lä isän­tä­ni­mel­lä ja MAC-osoit­teel­la
• -d HOSTNAME = Poista APR-merkintä

2. iw

Ko­men­to­ri­vioh­jel­maa iw käytetään WLAN-lii­tän­tö­jen kon­fi­gu­roin­tiin, ja se on va­kiin­tu­nut ny­kyi­sek­si vaih­toeh­dok­si ko­men­nol­le iwconfig. Komennon syntaksi on sa­man­lai­nen kuin ko­men­nol­la ip:

iw [OPTIONS] OBJECT [COMMAND]

Mah­dol­li­sia kohteita ovat:

• dev NIMETÄ_RAJAPINTA = Verk­ko­lii­tän­tä
• phy LAITTEEN_NIMI = WLAN-laite (nimen mukaan)
• phy#LAITTEEN_INDEKSI = WLAN-laite (indeksin mukaan)
• reg = Sään­te­ly­agent­ti alu­eel­lis­ten ja maa­koh­tais­ten asetusten mää­rit­tä­mi­seen

Yleis­kat­saus käy­tet­tä­vis­sä olevista ko­men­nois­ta ja vaih­toeh­dois­ta löytyy ky­sei­ses­tä man-sivusta.

3. nslookup

Kuten dig, myös nslookup on nimien sel­vi­tys­pal­ve­lu. Tämä ko­men­to­ri­vioh­jel­ma toimii kahdessa tilassa: vuo­ro­vai­kut­tei­ses­sa ja ei-vuo­ro­vai­kut­tei­ses­sa. Jos haluat käyttää nslookup ei-vuo­ro­vai­kut­tei­ses­sa tilassa, kutsu ohjelmaa yhdessä isän­tä­ni­men tai IP-osoitteen kanssa.

nslookup [OPTIONS] [HOST/IP]

Käynnistä in­te­rak­tii­vi­nen tila kir­joit­ta­mal­la ter­mi­naa­liin komento nslookup ilman li­sä­tie­to­ja ja syöt­tä­mäl­lä sitten isän­tä­ni­miä tai IP-osoit­tei­ta, jolloin niihin liittyvät IP-osoitteet tai isän­tä­ni­met tulevat näkyviin.

Koska ohjelma on vi­ral­li­ses­ti van­hen­tu­nut, käyttäjiä ke­ho­te­taan käyt­tä­mään sen sijaan dig.

4. rsync

Ko­men­to­ri­vioh­jel­man rsync avulla voit synk­ro­noi­da tie­dos­to­ja pai­kal­li­ses­ti tai verkon kautta. Tätä varten verrataan kyseisten tie­dos­to­jen kokoa ja muok­kausa­jan­koh­taa. Komennon syntaksi on seuraava:

rsync [OPTIONS] SOURCE(S) TARGET

rsync-komentoa käytetään yleensä vaih­toeh­dol­la -a, joka varmistaa, että kaikki ali­ha­ke­mis­tot ja sym­bo­li­set linkit ko­pioi­daan ja että kaikki käyt­tö­oi­keu­det säilyvät.

5. scp

Linux-ko­men­nol­la scp (lyhenne sanoista secure copy) on saa­ta­vil­la toinen ohjelma tur­val­li­seen tie­don­siir­toon verkossa suoraan pää­teik­ku­nas­ta. scp kopioi tietoja tie­to­ko­neel­ta toiselle ja käyttää SSH-verk­kopro­to­kol­laa. Asia­kas­oh­jel­ma toimii samalla tavalla kuin tie­dos­to­ko­men­to cp, mutta sitä käytetään koko jär­jes­tel­män laa­jui­ses­ti seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

scp [OPTIONS] FILE [[user@]remote_host:]PATH

Kun mää­ri­te­tään etä­tie­to­ko­neen polku, käyt­tä­jä­ni­mi ja vastaava isän­tä­ni­mi lisätään polun alkuun. Pai­kal­li­siin tie­dos­toi­hin viitataan ni­men­omai­ses­ti suh­teel­li­sil­la tai ab­so­luut­ti­sil­la poluilla.

Esimerkki:

scp/home/max/images/image.jpg max@example.com:/home/max/archive

Li­sä­ase­tus­ten avulla voit muokata siir­to­ti­laa ja sa­laus­a­se­tuk­sia.

6. tty

Ko­men­to­ri­vi­ko­men­to tty tulostaa ne ter­mi­naa­lin tie­dos­to­ni­met, jotka on mää­ri­tel­ty va­kio­tu­lok­si. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

tty [OPTIONS]

Arkistoi ja pakkaa

Linux tarjoaa useita tek­nii­koi­ta, joilla tie­dos­to­ja voidaan pakata ja tiivistää ar­kis­toik­si. On syytä huomata, että kaikki arkistot eivät sisällä pakkausta. Siksi tie­dos­to­jen ar­kis­toin­tioh­jel­ma tar yh­dis­te­tään yleensä pak­kaus­oh­jel­maan, kuten gzip, bzip2 tai xz.

1. gzip

gzip on ohjelma, jolla voit helposti pakata tai purkaa tie­dos­to­ja ko­men­to­ri­vil­tä. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

gzip [OPTIONS] FILE(S)

Huomaa, että ole­tus­a­se­tuk­se­na gzip poistaa al­ku­pe­räi­sen tiedoston pak­kauspro­ses­sin yh­tey­des­sä. Voit estää tämän käyt­tä­mäl­lä vaih­toeh­toa -k. Ohjelmaa voidaan tar­vit­taes­sa käyttää useiden tie­dos­to­jen kä­sit­te­lyyn sa­ma­nai­kai­ses­ti. Jokainen tu­los­tus­tie­dos­to muun­ne­taan eril­li­sek­si gz tie­dos­tok­si. Jos haluat tallentaa useita tie­dos­to­ja yhteen pakattuun arkistoon, käytä gzip yhdessä ar­kis­toin­tioh­jel­man tar kanssa.

Jos haluat purkaa gz-tiedoston, käytä gzip -komentoa ja -d -vaih­toeh­toa.

2. bzip2

Suosittu vaih­toeh­to ko­men­nol­le gzip on ko­men­to­ri­vioh­jel­ma bzip2. Se käyttää samaa syntaksia kuin gzip, mutta perustuu kol­mi­vai­hei­seen pak­kauspro­ses­siin, joka mah­dol­lis­taa huo­mat­ta­vas­ti paremman pak­kaus­suh­teen. Bzip2-oh­jel­mal­la pakatut tiedostot käyttävät tie­dos­to­tun­nis­tet­ta .bz2. Pakkaa tie­dos­to­ja käyt­tä­mäl­lä bzip seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

bzip2 [OPTIONS] FILE(S)

bzip2 voidaan käyttää myös tar -tie­dos­toi­hin. Pak­kauk­sen pur­ka­mi­nen tapahtuu samalla tavalla kuin gzip, ja se suo­ri­te­taan -d-vaih­toeh­don avulla.

3. xz

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma xz muuntaa tie­dos­to­ja sa­man­ni­mi­ses­sä tie­dos­to­jen pak­kaus­muo­dos­sa xz. Ohjelman kut­su­mi­nen tapahtuu samalla tavalla kuin kohdissa gzip ja bzip2.

xz [OPTIONS] FILE(S)

Tiedostot, jotka on pakattu ko­men­nol­la xz, käyttävät tie­dos­to­tun­nis­tet­ta .xz. Pak­kauk­sen purku tapahtuu samalla tavalla kuin gzip ja bzip kanssa, kun käytetään vaih­toeh­toa -d. Myös komentoa unxz voidaan käyttää.

Kuten gz- ja bz2-tiedostot, myöskään xz-tiedostot eivät ole ar­kis­to­tie­dos­to­ja. Jos haluat tallentaa useita tie­dos­to­ja samaan pakattuun xz-tie­dos­toon, sinun on käy­tet­tä­vä tämän pak­kaus­oh­jel­man yh­tey­des­sä myös ar­kis­toin­ti­työ­ka­lua tar.

4. cpio

Ar­kis­toin­tioh­jel­man cpio (lyhenne sanoista copy in, copy out) avulla voit tallentaa tietoja ar­kis­to­tie­dos­toon (.cpio) ja purkaa tietoja siitä.

Osioiden hallinta

Jos haluat käyttää Linuxissa toisella osiolla si­jait­se­vaa tie­dos­to­jär­jes­tel­mää, sinun on ensin lii­tet­tä­vä se käyt­tö­jär­jes­tel­män ha­ke­mis­to­ra­ken­tee­seen. Tätä kutsutaan osion ”kiin­nit­tä­mi­sek­si”. Tar­vit­taes­sa tämä voidaan tehdä graafisen käyt­tö­liit­ty­män kautta. Myös ko­men­to­ri­vioh­jel­mat, kuten lsblk, blkid ja mount, tarjoavat mah­dol­li­suu­den pyytää tietoja lii­te­tyis­tä loh­ko­tal­len­nus­lait­teis­ta sekä kiin­nit­tää tai irrottaa ne tar­vit­taes­sa.

1. lsblk

Käytä komentoa lsblk (lyhenne sanoista list block devices) näyt­tä­mään kaikki liitetyt loh­ko­tal­len­nus­lait­teet ja osiot puu­ra­ken­tee­na. Näiden ei vält­tä­mät­tä tarvitse olla mukana. Komento noudattaa seuraavaa syntaksia:

lsblk [OPTIONS]

Tar­vit­taes­sa tu­los­tet­ta ja ha­lut­tu­jen att­ri­buut­tien luetteloa voidaan muokata erikseen käyt­tä­mäl­lä vaih­toeh­toa -o (–output), jolloin saadaan li­sä­tie­to­ja, kuten tun­nis­te­nu­me­ro (UUID), tie­dos­to­jär­jes­tel­mä (FSTYPE) tai tila (STATE).

Ole­tus­a­se­tuk­sis­sa tyhjät tal­len­nus­lait­teet ohitetaan. Jos haluat si­säl­lyt­tää myös nämä laitteet yh­teen­ve­toon, käytä lsblk yhdessä vaih­toeh­don -a (–all) kanssa. Jos haluat pyytää tietoja vain tietystä lait­tees­ta, käytä lsblk seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

lsblk [OPTIONS] DEVICE

2. blkid

Kuten komento lsblk, myös blkid tulostaa tietoja lii­te­tyis­tä loh­ko­tal­len­nus­lait­teis­ta. Käytä blkid seuraavan ohjeen mu­kai­ses­ti, jotta saat kaikkien lii­tet­ty­jen loh­ko­tal­len­nus­lait­tei­den tun­nis­te­nu­me­ron (UUID) ja tie­dos­to­jär­jes­tel­män tyypin (TYPE).

blkid [OPTIONS]

Tau­luk­ko­muo­tois­ta tu­los­tus­ta varten käytä vaih­toeh­toa -o yhdessä arvon list kanssa. Voit myös rajoittaa blkid koskemaan valittua laitetta:

blkid [OPTIONS] DEVICE

Se­ka­lai­set

Seu­raa­vas­sa luet­te­los­sa on muita Linuxin pe­rus­ko­men­to­ja, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mai­ni­tuis­ta luokista.

1. alias

Vuo­ro­vai­ku­tus ko­men­to­tul­kin kanssa tapahtuu yleensä ko­men­to­jen avulla, joilla voidaan käyn­nis­tää sa­man­ni­mi­siä ko­men­to­ri­vioh­jel­mia. Käytät oh­jel­ma­kut­sua jokaista toimintoa varten, jonka haluat suorittaa ter­mi­naa­lin kautta. Linuxin alias voit määrittää ly­hen­tei­tä oh­jel­ma­kut­suil­le. Käytä alias seuraavan mallin mu­kai­ses­ti:

alias NICKNAME= 'COMMAND'

Korvaa paik­ka­merk­ki COMMAND millä tahansa ko­men­to­ri­vi­ko­men­nol­la, mukaan lukien vaih­toeh­dot. Tämä linkittää paik­ka­merk­kiin NICKNAME lisätyn merk­ki­jo­non.

2. klo

Suorita ajastettu komento kut­su­mal­la ko­men­to­ri­vioh­jel­ma at seuraavan mallin mu­kai­ses­ti.

at TIME

Kirjoita sitten komento ja sulje vuo­ro­vai­ku­tus­ti­la pai­na­mal­la [CTRL] + [D].

3. kal

Käytä cal seuraavan mallin mu­kai­ses­ti tu­los­taak­se­si ka­len­te­rin ter­mi­naa­liin.

cal [OPTIONS] [[MONTH] Year]

4. pr

Käytä ko­men­to­ri­vioh­jel­maa pr teks­ti­tie­dos­to­jen val­mis­te­le­mi­seen tu­los­tus­ta varten. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

pr [OPTIONS] File

Ole­tus­a­se­tuk­sis­sa pr luo sivun otsikon, joka sisältää tie­dos­to­ni­men, nykyisen päi­vä­mää­rän ja si­vu­nu­me­ron.

5. kä­si­kir­joi­tus

Ko­men­to­ri­vioh­jel­man script avulla voit tallentaa pää­te­lait­teen istunnon tie­dos­toon typescript. Jos tie­dos­tos­sa typescript on jo aiemman istunnon tallenne, se korvataan uudella. Tallennus käyn­nis­tyy au­to­maat­ti­ses­ti, kun ohjelma kutsutaan seu­raa­vas­ti:

script

Lopeta tallennus näp­päi­nyh­dis­tel­mäl­lä [CTRL] + [D]. Jos haluat tallentaa tal­len­teen toiseen tie­dos­toon kuin typescript:een, kirjoita script ja sen perään tie­dos­to­ni­mi tai polku.

6. ja seuraavat

Käytä komentoa seq nu­me­ro­sar­jan tu­los­ta­mi­seen va­kio­tu­los­tuk­seen. Määritä alkuarvo, loppuarvo ja askel (va­lin­nai­nen).

seq [OPTIONS] STARTVALUE INCREMENT ENDVALUE

7. tasksel

Ko­men­to­ri­vioh­jel­ma tasksel toimii asen­nusop­paa­na va­kio­so­vel­luk­sil­le (säh­kö­pos­ti­pal­ve­lin, DNS-palvelin, OpenSSH-palvelin, LAMP-palvelin jne.). Työkalun avulla voit asentaa kaikki tehtävään tar­vit­ta­vat paketit ja ohjelmat au­to­maat­ti­ses­ti oikeassa jär­jes­tyk­ses­sä. Käynnistä tasksel ja anna sille vaih­toeh­to --list-tasks, niin saat näkyviin luettelon kaikista käy­tet­tä­vis­sä olevista va­kio­so­vel­luk­sis­ta.

tasksel --list-tasks

Jos haluat li­sä­tie­to­ja luet­te­los­sa olevasta va­kio­so­vel­luk­ses­ta, valitse tasksel ja valitse sen jälkeen vaih­toeh­to --task-desc sekä vastaava tehtävä. Jos haluat luetella kaikki paketit, jotka kuuluvat ”mail-server”-tehtävään, valitse tasksel ja valitse sen jälkeen vaih­toeh­to --task-packages.

Voit asentaa va­kio­so­vel­luk­sen kaikki paketit ali­ko­men­nol­la install. Tämä edel­lyt­tää pää­käyt­tä­jän oikeuksia.

8. tee

Linux-komentoa tee käytetään ohjelman tulosteen kak­sin­ker­tais­ta­mi­seen. Toinen tuloste ohjataan va­kio­tu­los­tuk­seen ja toinen tal­len­ne­taan tie­dos­toon, joka on mää­ri­tet­ty ko­men­nol­la tee.

tee [OPTIONS] FILE

tee käytetään yleensä yhdessä uu­del­lee­noh­jauso­pe­raat­to­rin Pipe (|) kanssa.

ls | tee example.txt

9. kerta

Käytä komentoa time seuraavan mallin mu­kai­ses­ti sel­vit­tääk­se­si ter­mi­naa­lis­ta käyn­nis­tä­mie­si ohjelmien suo­ri­tusai­kaa.

time [OPTIONS] Command [ARGUMENTS]

10. tr

Käytä tr halutun merkistön pois­ta­mi­seen tai kor­vaa­mi­seen toisella. Tätä varten tr lukee stan­dar­di­tu­lon (esim. tiedoston) da­ta­vir­ran ja kir­joit­taa sen stan­dar­di­läh­töön halutun muutoksen mu­kai­ses­ti. Jos merkistö on tarkoitus korvata toisella, tr käytetään kahdella ar­gu­men­til­la.

tr OPTION CHARACTERSET1 CHARACTERSET2

Toinen ar­gu­ment­ti (CHA­RAC­TER­SET2) korvaa en­sim­mäi­sen (CHA­RAC­TER­SET1). Jos haluat poistaa merk­ki­jo­non, käytä tr yhdessä vaih­toeh­don -d kanssa ja anna pois­tet­ta­va merk­ki­jo­no ar­gu­ment­ti­na.

tr -d CHARACTERSET

Ko­men­to­ri­vioh­jel­maa käytetään yleensä yhdessä uu­del­lee­noh­jaus­merk­kien (< ja >) kanssa tie­dos­to­jen muok­kaa­mi­seen.

tr 'a-z' 'A-Z' < example1.txt > example2.txt

tr lukee tiedoston example1.txt sisällön, korvaa pienet kirjaimet a–z isoilla kir­jai­mil­la ja tallentaa tuloksen tie­dos­toon example2.txt.

11. seinä

Ko­men­to­ri­vioh­jel­man wall avulla voit lähettää viestin kaikille jär­jes­tel­mään re­kis­te­röi­ty­neil­le käyt­tä­jil­le. Lähetä viesti käyn­nis­tä­mäl­lä ohjelma seu­raa­val­la ko­men­nol­la:

wall

Vahvista ohjelman kutsu pai­na­mal­la [Enter] ja kirjoita viestisi. Vahvista sitten uudelleen pai­na­mal­la [Enter] ja lähetä viesti näp­päi­nyh­dis­tel­mäl­lä [CTRL] + [D]. Kaikki jär­jes­tel­mään re­kis­te­röi­ty­neet käyttäjät saavat viestisi yleis­lä­he­tyk­se­nä ter­mi­naa­liin­sa. On syytä huomata, että jotta voit vas­taa­not­taa viestejä, sinun on annettava muille käyt­tä­jil­le kir­joi­tusoi­keus ter­mi­naa­lii­si. Käytä tätä varten komentoa mesg:

Jos haluat lähettää tiedoston sisällön kaikille re­kis­te­röi­ty­neil­le käyt­tä­jil­le, käytä wall yhdessä syötteen uu­del­lee­noh­jauk­sen ja kyseisen tiedoston nimen kanssa:

wall < FILENAME

12. katsella

Ko­men­to­ri­vioh­jel­man watch avulla voit määrittää komennon suo­ri­tet­ta­vak­si sään­nöl­li­sin väliajoin. Ohjelman kut­su­mi­nen perustuu seu­raa­vaan syn­tak­siin:

watch [OPTIONS] COMMAND

Aikaväli, jonka kuluttua kohdassa watch annettu komento suo­ri­te­taan, mää­ri­te­tään vaih­toeh­dol­la -n SECONDS. Lopeta watch näp­päi­nyh­dis­tel­mäl­lä [CTRL] + [C].

13. wc

Linux-komento wc (lyhenne sanoista word count) ilmoittaa pyy­det­täes­sä teks­ti­tie­dos­ton rivien, sanojen, kir­jain­ten, merkkien ja/tai tavujen lu­ku­mää­rän. Komennon yleinen syntaksi on seuraava:

wc [OPTIONS] FILE

Jos wc käytetään ilman li­sä­pa­ra­met­re­ja, tulos vastaa mallia LINES WORDS CHARACTERS FILE. Suo­da­te­tun tuloksen saa­mi­sek­si ko­men­to­ri­vioh­jel­ma tukee seuraavia li­sä­pa­ra­met­re­ja: -l (rivit), -c (tavut), -m (merkit), -L (pisimmän rivin pituus) ja -w (sanat).

14. xargs

Linux-ko­men­nol­la xargs voit siirtää edellisen komennon tulosteen uuden komennon ar­gu­men­tik­si. Yleensä tätä käytetään yhdessä Pipe-komennon (|) kanssa oh­jauso­pe­raat­to­ri­na. Käytä xargs seuraavan syntaksin mu­kai­ses­ti:

COMMAND1 | xargs [OPTIONS] COMMAND2

xargs voidaan käyttää esi­mer­kik­si yhdessä komennon find kanssa. Seu­raa­vas­sa esi­mer­kis­sä find etsii ny­kyi­ses­tä ha­ke­mis­tos­ta kaikki tiedostot, jotka vastaavat ha­ku­ter­miä *.tmp, ja tulostaa niiden nimet va­kio­tu­los­tuk­seen. Sieltä tie­dos­to­ni­met xargs otetaan vastaan ja vä­li­te­tään ar­gu­ment­tei­na ko­men­nol­le rm.

find . -name '*.tmp' | xargs rm

Tässä esitetty katsaus ei ole kattava, mutta se sisältää Linuxin pe­rus­ko­men­to­ja sekä va­li­koi­tu­ja esi­merk­ke­jä niiden käytöstä unix-tyyp­pis­ten käyt­tö­jär­jes­tel­mien päi­vit­täi­ses­sä käytössä. Kattava kuvaus tässä esi­tel­lyis­tä ko­men­to­ri­vioh­jel­mis­ta sekä kaikista muista ko­men­nois­ta löytyy käyt­tö­jär­jes­tel­män käyt­tö­op­paas­ta. Näiden ohje- ja do­ku­men­taa­tio­si­vu­jen verk­ko­ver­sio on saa­ta­vil­la Michael Kerriskin Linux man-pages -projektin kautta.