Mikä on hybridipilvi?
Hybridipilvi on IT-palvelu, joka yhdistää yksityisen ja julkisen pilven sekä koordinoi tietojen ja sovellusten käyttöä näiden kahden ympäristön välillä. Tämä malli tarjoaa yrityksille suuremman joustavuuden ja skaalautuvuuden, sillä se mahdollistaa arkaluontoisten tietojen säilyttämisen omissa tiloissa samalla kun hyödynnetään julkisen pilven laskentatehoa.
Hybridipilven määritelmä
Termi ”hybridipilvi” viittaa yleensä perinteisen paikallisen datakeskuksen tai ulkoisen yksityisen pilvipalvelun ja julkisen pilvipalvelun yhdistelmään. Tämä tarkoittaa, että osa tiedoista ja sovelluksista tallennetaan ja käytetään paikan päällä, kun taas toiset sijaitsevat erikoistuneen palveluntarjoajan palvelimilla. Kyse ei kuitenkaan ole kahden täysin erillisen järjestelmän käytöstä – hybridipilviratkaisut on integroitu siten, että tiedot voivat liikkua saumattomasti ympäristöjen välillä ilman monimutkaisia siirtoja tai ylimääräistä manuaalista työtä.
Hybridipilvi yhdistää molemmat järjestelmät ihannetapauksessa saumattomasti ja toisiaan täydentävällä tavalla. Kukin yritys voi itse päättää, mitkä IT-komponentit sijoitetaan mihinkin. Esimerkiksi tietosuojan kannalta herkät tiedostot voidaan säilyttää paikallisesti, kun taas kaikki muut tiedot tallennetaan pilvipalvelimille. Jotkut yritykset saattavat päättää pitää koko tallennusinfrastruktuurinsa omissa tiloissaan ja ulkoistaa vain pilvipohjaiset laskentaresurssit. Toiset taas saattavat toimia päinvastoin: ne pitävät laskentatehon omissa tiloissaan, mutta tallentavat tiedot pilvitallennusjärjestelmään, jotta niihin pääsee helposti käsiksi mistä tahansa.
Hybridipilvien yhteydessä paikallisia datakeskuksia – joita kutsutaan myös paikallisratkaisuiksi – pidetään usein eräänlaisena yksityisenä pilvenä. Tästä syystä hybridipilven määritelmä yksinkertaistetaan yleensä seuraavasti: yksityisen pilven ja julkisen pilven yhdistelmä.
Miten hybridipilvi toimii?
Hybridipilviarkkitehtuurin toteuttamiseksi ei riitä, että vain tilaat julkisen pilvipalvelun ja käytät sitä oman datakeskuksesi rinnalla. Näiden kahden järjestelmän on toimittava saumattomasti yhdessä. Tähän ei ole yhtä kaikille sopivaa ratkaisua – lähestymistapoja on useita. Lopulta kaikki integraatiomenetelmät kuitenkin yleensä perustuvat **hallintaohjelmiston tai sovellusrajapinnan (API)**käyttöön – tai näiden yhdistelmään. Varsinainen toteutus riippuu aina siitä, mitä tarkalleen haluat siirtää pilveen ja minkä palveluntarjoajan valitset, sillä eri toimittajat tarjoavat usein erilaisia ratkaisuja.
Myös järjestelmän laajuudella on merkittävä rooli. Pienempiin tarpeisiin riittää usein yksi rajapinta – esimerkiksi jos yritys käyttää pilvipohjaisia toimistosovelluksia, mutta tallentaa tietoja edelleen paikallisesti. Monimutkaisemmissa tilanteissa hybridipilven hallintaohjelmisto voi olla hyödyllinen. Kattavia järjestelmäratkaisuja otettaessa käyttöön työkalut, kuten kuormituksen tasapainottajat, muodostavat erittäin arvokkaan osan pilven hallinnasta. Jakamalla työkuormia tehokkaasti ja automaattisesti ne auttavat varmistamaan palvelujen ja tietojen keskeytymättömän saatavuuden.

Hybridipilven edut ja haitat
Ensi silmäyksellä hybridipilvi näyttää yhdistävän molempien ratkaisujen parhaat puolet. Kuten kaikki teknologiat, myös tällä konseptilla on kuitenkin tiettyjä haittoja. Se, ovatko nämä haitat merkityksellisiä, riippuu kunkin organisaation yksilöllisistä olosuhteista.
| Edut | Haitat |
|---|---|
| ✓ Joustavasti skaalautuva | ✗ Vaatii lisätyötä |
| ✓ Resurssitehokas | ✗ Turvallisuus riippuu selkeästi määritellyistä käytänteistä |
| ✓ Kustannustehokas verrattuna muihin ratkaisuihin | |
| ✓ Parannettu tietoturva arkaluontoisille tiedoille ja kriittisille sovelluksille |
Edut
Yksityisen pilvipalvelun etuna – etenkin kun se toteutetaan paikallisena datakeskuksena – on se, että yritys säilyttää täyden hallinnan kaikesta tärkeästä. Yritys itse vastaa tietoturvasta ja palvelun saatavuudesta, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaessa. Tämä tarkoittaa, että kaikki liiketoiminnan menestyksen kannalta kriittiset asiat pysyvät yrityksen omassa hallinnassa ja valvonnassa.
Julkisen pilvipalvelun etuna on sen kyky skaalautua tarpeen mukaan. Useimmat pilvipalveluiden tarjoajat antavat asiakkaiden lisätä tai poistaa resursseja nopeasti ja helposti, jolloin maksat vain siitä, mitä todella käytät. Tämä joustavuus on myös hybridipilvipalveluiden etu: kaikki alueet, jotka eivät vaadi yksinomaista sisäistä hallintaa, voidaan skaalata ylös tai alas pilvipalvelun kautta tarpeen mukaan. Lisäksi yritykset säästävät ylläpitokustannuksissa niiden komponenttien osalta, joita ei ylläpidetä sisäisesti, koska kolmannen osapuolen palveluntarjoaja vastaa sekä laitteiston että ohjelmiston hallinnasta.
Se, että palvelua kutsutaan julkiseksi pilvipalveluksi, ei tarkoita, että kuka tahansa pääsisi vapaasti käsiksi siellä säilytettyihin tietoihin. Vaikka tiedostot saattavat sijaita samoilla fyysisillä palvelimilla kuin muiden käyttäjien tiedostot, ne ovat silti suojattuja luvattomalta käytöltä.
Haitat
Vaikka ohjelmistot voivat helpottaa hybridipilven hallintaa, hallinnollinen työmäärä on silti suurempi kuin kummankaan vaihtoehdon kohdalla. Osana tätä työtä on määriteltävä selkeästi, mitkä liiketoiminta-alueet tulisi sijoittaa pilven mihinkin osaan. Vain hyvin määritellyn suunnitelman avulla hybridipilven toiminnalliset ongelmat voidaan välttää pitkällä aikavälillä. Suunnitelma on myös viestittävä selkeästi kaikille sidosryhmille, ja on luotava toimiva käyttöoikeusjärjestelmä.
Tämä liittyy hybridipilven toiseen merkittävään haittapuoleen – sen suhteellisen heikompaan tietoturvatasoon. Hybridijärjestelmä ei tarjoa samaa suojaustasoa kuin täysin itsenäinen paikallinen ratkaisu. Jotta voidaan taata mahdollisimman kattava tietosuoja sekä Yhdistyneen kuningaskunnan GDPR-asetuksen ja vuoden 2018 tietosuojalain noudattaminen, on otettava käyttöön selkeä ja vankka tietoturvakehys.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivien organisaatioiden, jotka käsittelevät henkilötietoja, on varmistettava, ettei arkaluonteisia tietoja siirretä tai säilytetä ympäristöissä, joissa tietoturvatoimet ovat puutteellisia. Jos on olemassa riski, että tällaiset tiedot päätyvät väärään ympäristöön, tietoturvaa ei voida enää taata. Siksi on välttämätöntä kehittää ja noudattaa strategioita, joilla estetään hybridipilvipalveluiden väärinkäyttö – tai ainakin minimoidaan siihen liittyvät riskit.
Tämän lisäksi jokaisen yrityksen tulisi harkita huolellisesti , tarvitseeko se todella hybridipilvipalvelua. Jos organisaatiolla on jo oma datakeskus, jonka odotetaan vastaavan sen tarpeisiin lähitulevaisuudessa, siirtyminen hybridipilvipalveluun voi olla tarpeetonta ja aiheuttaa ylimääräistä työtä. Toisaalta yritys, joka voi luottaa tietonsa luotettavalle hosting-palveluntarjoajalle, jolla on vahvat tietosuojastandardit, ei ehkä tarvitse lainkaan omaa datakeskusta tai yksityistä pilvipalvelua – tässä tapauksessa julkinen pilvipalvelu voi olla tehokkaampi ja kustannustehokkaampi ratkaisu.
Mitä eroa on hybridipilvellä, julkisella pilvellä ja yksityisellä pilvellä?
Hybridipilvessä yksityiset ja julkiset pilvipalvelut yhdistetään yhtenäiseksi järjestelmäksi. Julkinen pilvi on se, mitä useimmat ihmiset yleensä tarkoittavat puhuessaan ”pilvestä”. Suurissa palvelinkeskuksissa käyttäjälle – tai jopa koko yritykselle – varataan oma alue, mutta ei täysin erillistä fyysistä palvelinta. Tämä tarkoittaa, että julkisessa pilvessä kaksi yritystä voi käyttää samaa tallennusmoduulia ja jakaa käytettävissä olevan tilan.
Yksityisessä pilvipalvelussa muilla käyttäjillä ei ole pääsyä samaan laitteistoon. Yksityisiä pilvipalveluita voi myös vuokrata ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Tällöin palvelimet eivät sijaitse yrityksen omissa tiloissa, vaan etäisessä datakeskuksessa. Tämä ratkaisu tarjoaa monia samoja etuja kuin julkinen pilvipalvelu, mutta samalla parantaa tietoturvaa. Myös itse hallinnoitu, paikan päällä sijaitseva datakeskus voidaan konfiguroida yksityiseksi pilvipalveluksi. Palvelimet voidaan esimerkiksi asettaa sallimaan etätyöskentelevien työntekijöiden pääsy.
Hybridipilvi on näiden kahden ratkaisun yhdistelmä. Tässä mallissa yritys käyttää yksityistä pilvipalvelua tiettyihin liiketoimintoihin ja ulkoistaa muut tehtävät julkiseen pilvipalveluun.