Mitä on pil­vi­pal­ve­lu?

Jos et voi tai halua perustaa omaa da­ta­kes­kus­ta, pil­vi­pal­ve­lut ovat ratkaisu. Tämä tie­to­tek­niik­ka­mal­li tarjoaa useita etuja, jotka hou­kut­te­le­vat niin yk­si­tyis­hen­ki­löi­tä kuin kan­sain­vä­li­siä yri­tyk­siä­kin. Mutta mitä pil­vi­pal­ve­lut tar­kal­leen ottaen ovat? Tar­kas­te­lem­me tätä tie­to­tek­niik­ka­mal­lia ja selitämme sen etuja ja haittoja.

Mitä pil­vi­pal­ve­lut ovat?

Oman da­ta­kes­kuk­sen pe­rus­ta­mi­nen on aikaa vievää ja kallista. Sen pe­rus­ta­mi­seen ja yl­lä­pi­toon tarvitaan asian­tun­ti­joi­ta, eikä sitä voi mukauttaa kysynnän mukaan. Tämän seu­rauk­se­na käy­tet­tä­vis­sä on usein enemmän re­surs­se­ja kuin to­del­li­suu­des­sa tarvitaan, mikä tekee koko pro­ses­sis­ta varsin tehotonta.

Pil­vi­pal­ve­lut rat­kai­se­vat monia näistä on­gel­mis­ta. Sen sijaan, että yritykset ja yk­si­tyis­hen­ki­löt hank­ki­si­vat, asen­tai­si­vat ja yl­lä­pi­täi­si­vät tek­no­lo­gi­aa itse, he käyttävät yhden pal­ve­lun­tar­joa­jan yl­lä­pi­tä­miä verk­ko­pal­ve­lui­ta. Tällä tavoin käyttäjät hyötyvät mit­ta­kaa­vae­duis­ta sekä mah­dol­li­suu­des­ta laajentaa ka­pa­si­teet­ti­aan nopeasti, helposti ja jous­ta­vas­ti. Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa tämä moderni ul­kois­ta­mi­sen muoto toimii vuo­kraus­mal­lin pohjalta.

Pil­vi­pal­ve­lui­den osalta tarjolla olevat palvelut voivat vaihdella etä­pal­ve­li­mien vä­li­tyk­sel­lä tar­jot­ta­vas­ta pil­vi­tal­len­nus­ti­las­ta aina pil­vi­poh­jai­seen infra­struk­tuu­riin, jossa käyttäjät pääsevät käsiksi ko­ko­nai­siin da­ta­kes­kuk­siin in­ter­ne­tin kautta.

Yh­dys­val­tain kan­sal­li­sen standardi- ja tek­no­lo­giains­ti­tuu­tin(NIST) jul­kai­se­man raportin mukaan pal­ve­lui­den on täy­tet­tä­vä tietyt kriteerit, jotta niitä voidaan kutsua pil­vi­pal­ve­luik­si:

• Käyt­tä­jien on aina voitava pyytää tar­vit­se­mi­aan re­surs­se­ja it­se­näi­ses­ti ilman, että heidän tarvitsee ottaa yhteyttä pal­ve­lun­tar­joa­jaan.
• Laaja verk­ko­yh­teys: Pil­vi­pal­ve­lui­den on oltava käy­tet­tä­vis­sä in­ter­ne­tin kautta sekä stan­dar­doi­tu­jen me­ka­nis­mien ja pro­to­kol­lien avulla, jotka takaavat laajan saa­ta­vuu­den.
• Re­surs­sien yh­dis­tä­mi­nen: Useiden las­ken­ta­re­surs­sien yh­dis­tä­mi­nen on pil­vi­pal­ve­lui­den pe­rus­vaa­ti­mus. Tämä tapahtuu pal­ve­lin­far­mien muodossa, jotka jakavat ja uu­del­leen­ja­ka­vat re­surs­se­ja, kuten las­ken­ta­te­hoa ja tal­len­nus­ti­laa, dy­naa­mi­ses­ti useiden käyt­tä­jien tarpeiden tyy­dyt­tä­mi­sek­si. Asiakkaat eivät vält­tä­mät­tä tiedä käyt­tä­mien­sä re­surs­sien tarkkaa sijaintia.
• Nopea jous­ta­vuus: Ka­pa­si­tee­tin toi­mit­ta­mi­sen on oltava nopeaa ja tar­pei­siin pe­rus­tu­vaa. Joissakin ta­pauk­sis­sa skaalaus voi tapahtua au­to­maat­ti­ses­ti ilman, että käyt­tä­jien tai pal­ve­lun­tar­joa­jien tarvitsee puuttua asiaan.
• Mitattu palvelu: Pil­vi­pal­ve­lun käyttöä seurataan jat­ku­vas­ti, mikä lisää lä­pi­nä­ky­vyyt­tä sekä pal­ve­lun­tar­joa­jien että käyt­tä­jien kannalta.

Aivan kuten voi­ma­lai­tos on säh­kö­ver­kon keskus, myös pil­vi­pal­ve­lut kes­kit­ty­vät yleensä suureen da­ta­kes­kuk­seen tai pal­ve­lin­ryh­mään, jossa useiden tie­to­ko­nei­den tai pal­ve­li­mien resurssit yh­dis­te­tään. Tätä kutsutaan grid-las­ken­nak­si, ja se mah­dol­lis­taa suuren suo­ri­tus­ky­vyn. Yh­dis­tet­ty­nä vir­tua­li­soin­tiin verkoston käyt­tä­jil­le voidaan luoda yk­si­löl­li­siä vir­tu­aa­li­sia ins­tans­se­ja. Verkkoon pääsy toimii sau­mat­to­mas­ti, joten käyttäjän ei tarvitse tietää tar­kal­leen, missä hänen tietonsa on tal­len­net­tu.

Mitä erilaisia pil­vi­pal­ve­lui­ta on olemassa?

Mark­ki­noil­la on nykyään tarjolla laaja valikoima pil­vi­pal­ve­lu­rat­kai­su­ja. Hinnan ja tar­jot­ta­van tuen lisäksi nämä vaih­toeh­dot eroavat toi­sis­taan pää­asias­sa tar­jot­tu­jen tasojen ja käyt­töön­ot­to­mal­lin suhteen. Termi ”tasot” viittaa palvelun laa­juu­teen, ja käyt­töön­ot­to­mal­li mää­rit­te­lee pil­vi­pal­ve­lun tyypin.

Pal­ve­lu­mal­li

Kukin taso vastaa tiettyä pal­ve­lu­ta­soa, ja erilaiset ”palveluna” -tasot eli kerrokset kuvaavat palvelun laajuutta. Ne esitetään yleensä py­ra­mi­di­mal­lin avulla. Infra­struk­tuu­ri palveluna (IaaS) kattaa laajimman alueen, kun taas oh­jel­mis­to palveluna (SaaS) keskittyy tiet­tyi­hin so­vel­luk­siin.

• Infra­struc­tu­re as a Service (IaaS): Tällä tasolla pal­ve­lun­tar­joa­jat tarjoavat kattavia lait­teis­to­rat­kai­su­ja: las­ken­ta­te­hoa, tal­len­nus­ti­laa ja verk­ko­tek­no­lo­gi­aa. Käyttäjän käy­tet­tä­vis­sä olevat ins­tans­sit ovat täysin vir­tu­aa­li­sia ja jaettu re­surs­si­poo­liin. IaaS voi toimia pohjana muille tasoille, mutta sitä tarjotaan myös it­se­näi­se­nä tuotteena.
• Platform as a Service (PaaS): Tämä taso menee askeleen pi­dem­mäl­le tar­joa­mal­la pelkän lait­teis­ton sijaan täy­del­li­sen pil­viym­pä­ris­tön. PaaS on suunnattu en­si­si­jai­ses­ti oh­jel­mis­to­ke­hit­tä­jil­le. Pal­ve­lun­tar­joa­jat tarjoavat käyt­tö­val­miin ke­hi­ty­sym­pä­ris­tön pilvessä, jota yl­lä­pi­de­tään heidän lait­teis­tol­laan. Näin oh­jel­moi­jat säästävät sekä aikaa että rahaa, koska heidän ei tarvitse itse perustaa ja ylläpitää ym­pä­ris­töä.
• Software as a Service (SaaS): Ylimmällä ker­rok­sel­la käyt­tä­jil­le tarjotaan oh­jel­mis­to­rat­kai­su­ja pilvestä. SaaS on tar­koi­tet­tu pää­asias­sa ta­val­li­sel­le lop­pu­käyt­tä­jäl­le, koska tämän ei tarvitse huolehtia oh­jel­mis­ton asen­ta­mi­ses­ta ja yl­lä­pi­dos­ta, ja hän voi luottaa siihen, että lait­teis­to on riittävän tehokas. Oh­jel­mis­toon pääsee joko verk­ko­se­lai­mel­la tai ra­joi­te­tul­la oh­jel­mal­la, joka lataa oh­jel­mis­ton pilvestä.
• Eve­ryt­hing as a Service (XaaS): Edellä mai­nit­tu­jen kolmen tason lisäksi pal­ve­lun­tar­joa­jat tarjoavat myös muita pal­ve­lui­ta. Tässä ta­pauk­ses­sa as-a-service-ter­mi­no­lo­gi­aa käytetään kuitenkin usein mark­ki­noin­ti­tar­koi­tuk­sis­sa. XaaS voidaan yleensä aina liittää eri tasoon tai se ei vält­tä­mät­tä liity lainkaan pil­vi­pal­ve­lui­hin. Esi­mer­kik­si Humans as a Service (HuaaS) on yk­sin­ker­tai­ses­ti erään­lai­nen jouk­kois­ta­mi­nen, jossa ryhmä ihmisiä suorittaa tehtäviä in­ter­ne­tin vä­li­tyk­sel­lä.

Käyt­töön­ot­to­mal­lit

Käyt­töön­ot­to­mal­lit osoit­ta­vat, onko ins­tans­sit varattu vain yhdelle asiak­kaal­le vai jaetaanko niitä muiden kanssa. Käyt­töön­ot­to­mal­lit luo­ki­tel­laan sen pe­rus­teel­la, onko pil­vi­pal­ve­lu jaettu ja kenen kanssa se jaetaan.

• Yk­si­tyi­nen pilvi: Pal­ve­li­mia käyttää yk­si­no­maan yksi asiakas. Yk­si­tyi­nen pilvi voi sijaita asiakkaan omissa tiloissa (sisäinen pilvi), mutta sen ei tarvitse olla. Jopa pal­ve­lun­tar­joa­jan pal­ve­lin­kes­kus­ta käyt­täes­sä on mah­dol­lis­ta hyödyntää omaa lait­teis­toa, johon muilla asiak­kail­la ei ole pääsyä.
• Yh­tei­sö­pil­vi: Yh­tei­sö­pil­vi toimii samalla tavalla kuin yk­si­tyi­nen pilvi, paitsi että useat henkilöt jakavat yhden omis­tet­tuun lait­teis­toon pe­rus­tu­van ins­tans­sin. Käyt­tä­jien yh­dis­tä­mis­tä ei kui­ten­kaan tehdä sa­tun­nai­ses­ti. Sen sijaan asiakkaat, jotka toimivat samoilla lii­ke­toi­min­ta-aloilla tai joilla on sa­man­kal­tai­sia int­res­se­jä, ryh­mi­tel­lään usein yhteen. Lisäksi yh­tei­sö­pil­viä voidaan hal­lin­noi­da joko yrityksen sisällä tai ul­koi­ses­ti. Ta­voit­tee­na on säästää re­surs­se­ja ver­rat­tu­na useiden yk­si­tyis­ten pilvien yl­lä­pi­toon.
• Julkinen pilvi: Tämä käyt­töön­ot­to­mal­li vastaa pil­vi­pal­ve­lun al­ku­pe­räis­tä ideaa. Toisin sanoen jaat pal­ve­li­nyh­tey­den suuren yleisön kanssa. Käyt­tä­jä­nä et voi nähdä tai muuttaa sitä, ketkä muut voivat käyttää pal­ve­lin­re­surs­se­ja.
• Hybri­di­pil­vi: Tämä malli on yh­dis­tel­mä yk­si­tyis­tä pil­vi­pal­ve­lua ja julkisia pil­vi­pal­ve­lui­ta. Tämä tar­koit­taa, että yritys tai yk­si­tyis­hen­ki­lö voi päättää, mitkä osat toi­min­nas­taan haluaa pitää yk­si­tyi­si­nä – esi­mer­kik­si tur­val­li­suus­syis­tä – ja mitkä jättää jul­ki­sik­si.

Mitkä ovat pil­vi­pal­ve­lui­den edut ja haitat?

Pil­vi­pal­ve­luil­la on mer­kit­tä­viä etuja etenkin pienille ja kes­ki­suu­ril­le or­ga­ni­saa­tioil­le. Täl­lai­sil­le yri­tyk­sil­le IT-infra­struk­tuu­rin ra­ken­ta­mi­nen on kallista ja vaatii jatkuvaa tukea ja ylläpitoa eri­kois­tu­neel­ta hen­ki­lös­töl­tä. Lisäksi on suotavaa, että da­ta­kes­kus kasvaa suhteessa or­ga­ni­saa­tion omaan kasvuun. Koska tämä on pe­rin­tei­ses­ti vaikeaa toteuttaa, yritykset hankkivat uutta lait­teis­toa yleensä ennalta mää­ri­tel­lyis­sä jaksoissa tulevia tar­pei­taan koskevien arvioiden pe­rus­teel­la. Tämä johtaa usein siihen, että re­surs­se­ja hankitaan enemmän kuin mitä to­sia­sias­sa tarvitaan.

Skaa­lau­tu­vuu­den lisäksi pil­vi­pal­ve­lut tarjoavat muita etuja. Pil­vi­pal­ve­lun­tar­joa­jien käyttämät am­mat­ti­mai­set pal­ve­lin­kes­kuk­set ovat huo­mat­ta­vas­ti tur­val­li­sem­pia kuin mitä useimmat or­ga­ni­saa­tiot pystyvät itse yl­lä­pi­tä­mään omissa ti­lois­saan. Erillinen tie­to­tur­va­hen­ki­lös­tö ja pal­ve­li­n­asian­tun­ti­jat suojaavat pal­ve­lin­kes­kus­ta fyy­si­sil­tä ja di­gi­taa­li­sil­ta hyök­käyk­sil­tä, ja pa­lo­tur­val­li­suus­asian­tun­ti­jat var­mis­ta­vat, että tiedot ovat turvassa tu­li­pa­lol­ta. Lisäksi useimmat pil­vi­pal­ve­lun­tar­joa­jat tekevät pa­kol­li­sia var­muus­ko­pioi­ta kaikista tiedoista.

Pil­vi­pal­ve­luil­la on kuitenkin myös joitakin haittoja, minkä vuoksi kaikki eivät ole vielä siir­ty­neet niiden käyttöön. Yleisesti ottaen olet riip­pu­vai­nen pal­ve­lun­tar­joa­jas­ta ja tämän tekemistä ase­tuk­sis­ta. Jos pal­ve­lun­tar­joa­jal­la on teknisiä ongelmia, se vaikuttaa suoraan omaan toi­min­taa­si. Lisäksi pil­vi­pal­ve­lut edel­lyt­tä­vät vahvaa ja vakaata in­ter­ne­tyh­teyt­tä, jotta ne toimivat te­hok­kaas­ti ja työn­te­ki­jät voivat työs­ken­nel­lä sujuvasti.

Pil­vi­pal­ve­lui­den suurin huo­le­nai­he on tie­to­suo­ja. Vaikka tiedot ovatkin suo­jat­tu­ja da­ta­kes­kuk­ses­sa tai pal­ve­li­nym­pä­ris­tös­sä, niiden siir­tä­mi­nen in­ter­ne­tin kautta aiheuttaa aina tie­to­tur­va­ris­kin. Lisäksi myös da­ta­kes­kuk­sen sijainti on kriit­ti­nen tekijä. Jos da­ta­kes­kus sijaitsee esi­mer­kik­si Yh­dys­val­lois­sa, pil­vi­pal­ve­lun­tar­joa­ja on Patriot Act -lain nojalla vel­vol­li­nen luo­vut­ta­maan tietoja Yh­dys­val­tain vi­ran­omai­sil­le pyynnöstä. On siis ym­mär­ret­tä­vää, että monet ihmiset epäröivät päät­täes­sään, käyt­tä­vät­kö he pil­vi­pal­ve­lu­ja vai eivät.

Pil­vi­pal­ve­lui­den edut

• Ei han­kin­ta­kus­tan­nuk­sia
• Ei pää­oma­si­tou­mus­ta
• Skaa­lau­tuu tarpeen mukaan
• Ei tarvetta si­säi­sil­le asian­tun­ti­joil­le
• Tie­to­kes­kuk­set ovat hyvin yl­lä­pi­det­ty­jä ja tur­val­li­sia

Pil­vi­pal­ve­lui­den haitat

• Vaatii vakaan ja nopean in­ter­ne­tyh­tey­den
• Tie­to­suo­jaan liittyvät huo­le­nai­heet
• Riip­pu­vuus pal­ve­lun­tar­joa­jas­ta (toi­mit­ta­ja­riip­pu­vuus)
• Tur­val­li­suus­ris­ki tie­don­siir­ron aikana
• Alhaiset yk­sik­kö­hin­nat hou­kut­te­le­vat varaamaan enemmän re­surs­se­ja kuin tarvitset

Milloin pil­vi­pal­ve­lut yleis­tyi­vät?

Tie­to­ko­nei­den ver­kot­ta­mi­nen käyt­tä­jil­le tar­jot­ta­van las­ken­ta­te­hon ja tal­len­nus­ti­lan li­sää­mi­sek­si ei ole uusi ajatus. 1950-luvun suur­tie­to­ko­neet olivat jo ottaneet askeleen kohti pil­vi­pal­ve­lu­ja. Tuolloin käyttäjät pystyivät käyt­tä­mään suur­tie­to­ko­net­ta or­ga­ni­saa­tion (yritysten tai yli­opis­to­jen) useiden eri pää­te­lait­tei­den kautta ja hyö­dyn­tä­mään sen ka­pa­si­teet­tia. Alun perin tämä tapahtui kuitenkin ai­ka­ja­ko­pe­ri­aat­teel­la, jolloin käyt­tä­jien oli varattava käyt­tö­ai­ka voi­dak­seen hyödyntää suur­tie­to­ko­neen las­ken­ta­te­hoa.

Seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien aikana ke­hi­tet­tiin vir­tua­li­soin­ti, jonka avulla tie­to­ko­neins­tans­se­ja voitiin luoda ab­strak­til­la tasolla. Lopulta in­ter­ne­tin kek­si­mi­sen myötä tällaiset vir­tu­aa­liym­pä­ris­töt tuotiin verkkoon, ja ne tulivat kau­pal­li­ses­ti saa­ta­vil­le yhä suu­rem­mal­le käyt­tä­jä­jou­kol­le 1990-luvulla.

Tässä vaiheessa pil­vi­pal­ve­lui­den käsite yleistyi, mutta vasta vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa yritykset ja yk­si­tyis­hen­ki­löt alkoivat kiin­nos­tua tek­no­lo­gias­ta yhä enemmän. En­sim­mäi­set pil­vi­pal­ve­lut olivat yk­sit­täi­siä pal­ve­lui­ta, kuten tie­dos­to­jen ja­ka­mi­seen tar­koi­tet­tu tila tai Google Sheets ja Docs, joissa useat käyttäjät voivat työs­ken­nel­lä sa­ma­nai­kai­ses­ti saman asia­kir­jan parissa. Samalla kuitenkin myös Amazon alkoi tarjota valtavia pal­ve­lin­park­ke­jaan muiden käyt­tä­jien käyttöön. Amazon Web Services (AWS) -nimisenä tunnettu palvelu mah­dol­lis­taa muiden yritysten käyttää verk­ko­kau­pan jät­ti­läi­sen infra­struk­tuu­ria ja ajaa siinä oh­jel­mis­to­ja.

Nykyään pil­vi­pal­ve­lut ovat monille osa arkea. Suurin osa äly­pu­he­li­mis­ta (tai laajemmin ottaen esineiden internet) on jat­ku­vas­ti yh­tey­des­sä pil­vi­pal­ve­luun. Esi­mer­kik­si käyt­tä­jien äly­pu­he­li­mel­la ottamat valokuvat ladataan au­to­maat­ti­ses­ti Applen tai Googlen pil­vi­pal­ve­luun, minkä ansiosta niihin pääsee käsiksi muiltakin lait­teil­ta.