Mitä on pilvipalvelu?
Jos et voi tai halua perustaa omaa datakeskusta, pilvipalvelut ovat ratkaisu. Tämä tietotekniikkamalli tarjoaa useita etuja, jotka houkuttelevat niin yksityishenkilöitä kuin kansainvälisiä yrityksiäkin. Mutta mitä pilvipalvelut tarkalleen ottaen ovat? Tarkastelemme tätä tietotekniikkamallia ja selitämme sen etuja ja haittoja.
Mitä pilvipalvelut ovat?
Oman datakeskuksen perustaminen on aikaa vievää ja kallista. Sen perustamiseen ja ylläpitoon tarvitaan asiantuntijoita, eikä sitä voi mukauttaa kysynnän mukaan. Tämän seurauksena käytettävissä on usein enemmän resursseja kuin todellisuudessa tarvitaan, mikä tekee koko prosessista varsin tehotonta.
Pilvipalvelut ratkaisevat monia näistä ongelmista. Sen sijaan, että yritykset ja yksityishenkilöt hankkisivat, asentaisivat ja ylläpitäisivät teknologiaa itse, he käyttävät yhden palveluntarjoajan ylläpitämiä verkkopalveluita. Tällä tavoin käyttäjät hyötyvät mittakaavaeduista sekä mahdollisuudesta laajentaa kapasiteettiaan nopeasti, helposti ja joustavasti. Useimmissa tapauksissa tämä moderni ulkoistamisen muoto toimii vuokrausmallin pohjalta.
Pilvipalveluiden osalta tarjolla olevat palvelut voivat vaihdella etäpalvelimien välityksellä tarjottavasta pilvitallennustilasta aina pilvipohjaiseen infrastruktuuriin, jossa käyttäjät pääsevät käsiksi kokonaisiin datakeskuksiin internetin kautta.
Yhdysvaltain kansallisen standardi- ja teknologiainstituutin(NIST) julkaiseman raportin mukaan palveluiden on täytettävä tietyt kriteerit, jotta niitä voidaan kutsua pilvipalveluiksi:
- Käyttäjien on aina voitava pyytää tarvitsemiaan resursseja itsenäisesti ilman, että heidän tarvitsee ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan.
- Laaja verkkoyhteys: Pilvipalveluiden on oltava käytettävissä internetin kautta sekä standardoitujen mekanismien ja protokollien avulla, jotka takaavat laajan saatavuuden.
- Resurssien yhdistäminen: Useiden laskentaresurssien yhdistäminen on pilvipalveluiden perusvaatimus. Tämä tapahtuu palvelinfarmien muodossa, jotka jakavat ja uudelleenjakavat resursseja, kuten laskentatehoa ja tallennustilaa, dynaamisesti useiden käyttäjien tarpeiden tyydyttämiseksi. Asiakkaat eivät välttämättä tiedä käyttämiensä resurssien tarkkaa sijaintia.
- Nopea joustavuus: Kapasiteetin toimittamisen on oltava nopeaa ja tarpeisiin perustuvaa. Joissakin tapauksissa skaalaus voi tapahtua automaattisesti ilman, että käyttäjien tai palveluntarjoajien tarvitsee puuttua asiaan.
- Mitattu palvelu: Pilvipalvelun käyttöä seurataan jatkuvasti, mikä lisää läpinäkyvyyttä sekä palveluntarjoajien että käyttäjien kannalta.
Aivan kuten voimalaitos on sähköverkon keskus, myös pilvipalvelut keskittyvät yleensä suureen datakeskukseen tai palvelinryhmään, jossa useiden tietokoneiden tai palvelimien resurssit yhdistetään. Tätä kutsutaan grid-laskennaksi, ja se mahdollistaa suuren suorituskyvyn. Yhdistettynä virtualisointiin verkoston käyttäjille voidaan luoda yksilöllisiä virtuaalisia instansseja. Verkkoon pääsy toimii saumattomasti, joten käyttäjän ei tarvitse tietää tarkalleen, missä hänen tietonsa on tallennettu.
Mitä erilaisia pilvipalveluita on olemassa?
Markkinoilla on nykyään tarjolla laaja valikoima pilvipalveluratkaisuja. Hinnan ja tarjottavan tuen lisäksi nämä vaihtoehdot eroavat toisistaan pääasiassa tarjottujen tasojen ja käyttöönottomallin suhteen. Termi ”tasot” viittaa palvelun laajuuteen, ja käyttöönottomalli määrittelee pilvipalvelun tyypin.
Palvelumalli
Kukin taso vastaa tiettyä palvelutasoa, ja erilaiset ”palveluna” -tasot eli kerrokset kuvaavat palvelun laajuutta. Ne esitetään yleensä pyramidimallin avulla. Infrastruktuuri palveluna (IaaS) kattaa laajimman alueen, kun taas ohjelmisto palveluna (SaaS) keskittyy tiettyihin sovelluksiin.
- Infrastructure as a Service (IaaS): Tällä tasolla palveluntarjoajat tarjoavat kattavia laitteistoratkaisuja: laskentatehoa, tallennustilaa ja verkkoteknologiaa. Käyttäjän käytettävissä olevat instanssit ovat täysin virtuaalisia ja jaettu resurssipooliin. IaaS voi toimia pohjana muille tasoille, mutta sitä tarjotaan myös itsenäisenä tuotteena.
- Platform as a Service (PaaS): Tämä taso menee askeleen pidemmälle tarjoamalla pelkän laitteiston sijaan täydellisen pilviympäristön. PaaS on suunnattu ensisijaisesti ohjelmistokehittäjille. Palveluntarjoajat tarjoavat käyttövalmiin kehitysympäristön pilvessä, jota ylläpidetään heidän laitteistollaan. Näin ohjelmoijat säästävät sekä aikaa että rahaa, koska heidän ei tarvitse itse perustaa ja ylläpitää ympäristöä.
- Software as a Service (SaaS): Ylimmällä kerroksella käyttäjille tarjotaan ohjelmistoratkaisuja pilvestä. SaaS on tarkoitettu pääasiassa tavalliselle loppukäyttäjälle, koska tämän ei tarvitse huolehtia ohjelmiston asentamisesta ja ylläpidosta, ja hän voi luottaa siihen, että laitteisto on riittävän tehokas. Ohjelmistoon pääsee joko verkkoselaimella tai rajoitetulla ohjelmalla, joka lataa ohjelmiston pilvestä.
- Everything as a Service (XaaS): Edellä mainittujen kolmen tason lisäksi palveluntarjoajat tarjoavat myös muita palveluita. Tässä tapauksessa as-a-service-terminologiaa käytetään kuitenkin usein markkinointitarkoituksissa. XaaS voidaan yleensä aina liittää eri tasoon tai se ei välttämättä liity lainkaan pilvipalveluihin. Esimerkiksi Humans as a Service (HuaaS) on yksinkertaisesti eräänlainen joukkoistaminen, jossa ryhmä ihmisiä suorittaa tehtäviä internetin välityksellä.
Käyttöönottomallit
Käyttöönottomallit osoittavat, onko instanssit varattu vain yhdelle asiakkaalle vai jaetaanko niitä muiden kanssa. Käyttöönottomallit luokitellaan sen perusteella, onko pilvipalvelu jaettu ja kenen kanssa se jaetaan.
- Yksityinen pilvi: Palvelimia käyttää yksinomaan yksi asiakas. Yksityinen pilvi voi sijaita asiakkaan omissa tiloissa (sisäinen pilvi), mutta sen ei tarvitse olla. Jopa palveluntarjoajan palvelinkeskusta käyttäessä on mahdollista hyödyntää omaa laitteistoa, johon muilla asiakkailla ei ole pääsyä.
- Yhteisöpilvi: Yhteisöpilvi toimii samalla tavalla kuin yksityinen pilvi, paitsi että useat henkilöt jakavat yhden omistettuun laitteistoon perustuvan instanssin. Käyttäjien yhdistämistä ei kuitenkaan tehdä satunnaisesti. Sen sijaan asiakkaat, jotka toimivat samoilla liiketoiminta-aloilla tai joilla on samankaltaisia intressejä, ryhmitellään usein yhteen. Lisäksi yhteisöpilviä voidaan hallinnoida joko yrityksen sisällä tai ulkoisesti. Tavoitteena on säästää resursseja verrattuna useiden yksityisten pilvien ylläpitoon.
- Julkinen pilvi: Tämä käyttöönottomalli vastaa pilvipalvelun alkuperäistä ideaa. Toisin sanoen jaat palvelinyhteyden suuren yleisön kanssa. Käyttäjänä et voi nähdä tai muuttaa sitä, ketkä muut voivat käyttää palvelinresursseja.
- Hybridipilvi: Tämä malli on yhdistelmä yksityistä pilvipalvelua ja julkisia pilvipalveluita. Tämä tarkoittaa, että yritys tai yksityishenkilö voi päättää, mitkä osat toiminnastaan haluaa pitää yksityisinä – esimerkiksi turvallisuussyistä – ja mitkä jättää julkisiksi.
Mitkä ovat pilvipalveluiden edut ja haitat?
Pilvipalveluilla on merkittäviä etuja etenkin pienille ja keskisuurille organisaatioille. Tällaisille yrityksille IT-infrastruktuurin rakentaminen on kallista ja vaatii jatkuvaa tukea ja ylläpitoa erikoistuneelta henkilöstöltä. Lisäksi on suotavaa, että datakeskus kasvaa suhteessa organisaation omaan kasvuun. Koska tämä on perinteisesti vaikeaa toteuttaa, yritykset hankkivat uutta laitteistoa yleensä ennalta määritellyissä jaksoissa tulevia tarpeitaan koskevien arvioiden perusteella. Tämä johtaa usein siihen, että resursseja hankitaan enemmän kuin mitä tosiasiassa tarvitaan.
Skaalautuvuuden lisäksi pilvipalvelut tarjoavat muita etuja. Pilvipalveluntarjoajien käyttämät ammattimaiset palvelinkeskukset ovat huomattavasti turvallisempia kuin mitä useimmat organisaatiot pystyvät itse ylläpitämään omissa tiloissaan. Erillinen tietoturvahenkilöstö ja palvelinasiantuntijat suojaavat palvelinkeskusta fyysisiltä ja digitaalisilta hyökkäyksiltä, ja paloturvallisuusasiantuntijat varmistavat, että tiedot ovat turvassa tulipalolta. Lisäksi useimmat pilvipalveluntarjoajat tekevät pakollisia varmuuskopioita kaikista tiedoista.
Pilvipalveluilla on kuitenkin myös joitakin haittoja, minkä vuoksi kaikki eivät ole vielä siirtyneet niiden käyttöön. Yleisesti ottaen olet riippuvainen palveluntarjoajasta ja tämän tekemistä asetuksista. Jos palveluntarjoajalla on teknisiä ongelmia, se vaikuttaa suoraan omaan toimintaasi. Lisäksi pilvipalvelut edellyttävät vahvaa ja vakaata internetyhteyttä, jotta ne toimivat tehokkaasti ja työntekijät voivat työskennellä sujuvasti.
Pilvipalveluiden suurin huolenaihe on tietosuoja. Vaikka tiedot ovatkin suojattuja datakeskuksessa tai palvelinympäristössä, niiden siirtäminen internetin kautta aiheuttaa aina tietoturvariskin. Lisäksi myös datakeskuksen sijainti on kriittinen tekijä. Jos datakeskus sijaitsee esimerkiksi Yhdysvalloissa, pilvipalveluntarjoaja on Patriot Act -lain nojalla velvollinen luovuttamaan tietoja Yhdysvaltain viranomaisille pyynnöstä. On siis ymmärrettävää, että monet ihmiset epäröivät päättäessään, käyttävätkö he pilvipalveluja vai eivät.
Pilvipalveluiden edut
- Ei hankintakustannuksia
- Ei pääomasitoumusta
- Skaalautuu tarpeen mukaan
- Ei tarvetta sisäisille asiantuntijoille
- Tietokeskukset ovat hyvin ylläpidettyjä ja turvallisia
Pilvipalveluiden haitat
- Vaatii vakaan ja nopean internetyhteyden
- Tietosuojaan liittyvät huolenaiheet
- Riippuvuus palveluntarjoajasta (toimittajariippuvuus)
- Turvallisuusriski tiedonsiirron aikana
- Alhaiset yksikköhinnat houkuttelevat varaamaan enemmän resursseja kuin tarvitset
Milloin pilvipalvelut yleistyivät?
Tietokoneiden verkottaminen käyttäjille tarjottavan laskentatehon ja tallennustilan lisäämiseksi ei ole uusi ajatus. 1950-luvun suurtietokoneet olivat jo ottaneet askeleen kohti pilvipalveluja. Tuolloin käyttäjät pystyivät käyttämään suurtietokonetta organisaation (yritysten tai yliopistojen) useiden eri päätelaitteiden kautta ja hyödyntämään sen kapasiteettia. Alun perin tämä tapahtui kuitenkin aikajakoperiaatteella, jolloin käyttäjien oli varattava käyttöaika voidakseen hyödyntää suurtietokoneen laskentatehoa.
Seuraavien vuosikymmenien aikana kehitettiin virtualisointi, jonka avulla tietokoneinstansseja voitiin luoda abstraktilla tasolla. Lopulta internetin keksimisen myötä tällaiset virtuaaliympäristöt tuotiin verkkoon, ja ne tulivat kaupallisesti saataville yhä suuremmalle käyttäjäjoukolle 1990-luvulla.
Tässä vaiheessa pilvipalveluiden käsite yleistyi, mutta vasta vuosituhannen vaihteessa yritykset ja yksityishenkilöt alkoivat kiinnostua teknologiasta yhä enemmän. Ensimmäiset pilvipalvelut olivat yksittäisiä palveluita, kuten tiedostojen jakamiseen tarkoitettu tila tai Google Sheets ja Docs, joissa useat käyttäjät voivat työskennellä samanaikaisesti saman asiakirjan parissa. Samalla kuitenkin myös Amazon alkoi tarjota valtavia palvelinparkkejaan muiden käyttäjien käyttöön. Amazon Web Services (AWS) -nimisenä tunnettu palvelu mahdollistaa muiden yritysten käyttää verkkokaupan jättiläisen infrastruktuuria ja ajaa siinä ohjelmistoja.
Nykyään pilvipalvelut ovat monille osa arkea. Suurin osa älypuhelimista (tai laajemmin ottaen esineiden internet) on jatkuvasti yhteydessä pilvipalveluun. Esimerkiksi käyttäjien älypuhelimella ottamat valokuvat ladataan automaattisesti Applen tai Googlen pilvipalveluun, minkä ansiosta niihin pääsee käsiksi muiltakin laitteilta.