Mitä tapahtuu, kun lähetät säh­kö­pos­ti­vies­tin?

Säh­kö­pos­tin lä­het­tä­mi­nen tapahtuu useassa vaiheessa. Säh­kö­pos­tioh­jel­ma laatii ensin viestin, tarkistaa sen, lähettää sen ja toimittaa sen lopulta vas­taa­not­ta­jan pos­ti­laa­tik­koon. Kaikki tämä tapahtuu muu­ta­mas­sa se­kun­nis­sa.

Miten säh­kö­pos­tin lä­het­tä­mi­nen toimii?

Jokainen säh­kö­pos­ti­vies­ti alkaa se­lai­mes­sa käy­tet­tä­väl­lä webmail-pal­ve­lul­la tai tie­to­ko­neel­le asen­ne­tul­la säh­kö­pos­tioh­jel­mal­la (jota kutsutaan myös säh­kö­pos­tioh­jel­mak­si). Säh­kö­pos­tioh­jel­man tekninen termi on Mail User Agent (MUA), jota kutsutaan toisinaan myös nimellä Message User Agent.

Kun olet kir­joit­ta­nut viestisi ja nap­saut­ta­nut Lähetä-pai­ni­ket­ta, säh­kö­pos­tin lä­he­tyspro­ses­si alkaa. Ennen kuin viesti saavuttaa vas­taa­not­ta­jan­sa, se käy läpi useita vaiheita: muotoilun, tar­kis­tuk­sen ja vä­li­tyk­sen.

Viestien lä­het­tä­mi­sen va­kiopro­to­kol­la on SMTP (Simple Mail Transfer Protocol). Saapuvat säh­kö­pos­tit haetaan joko IMAP- tai POP3-pro­to­kol­lan avulla.

Yleis­kat­saus säh­kö­pos­tin lä­het­tä­mi­sen toi­min­taan

Vaihe 1: Säh­kö­pos­tioh­jel­ma laatii viestin

Kun napsautat Lähetä-pai­ni­ket­ta, säh­kö­pos­tioh­jel­ma­si val­mis­te­lee viestin lähetystä varten jakamalla sen kahteen osaan: otsikkoon ja teks­tio­saan.

Säh­kö­pos­tin ot­sik­ko­ken­täs­sä on tietoja, kuten lähettäjä, vas­taa­not­ta­ja(t), ot­sik­ko­kent­tä sekä lä­he­tys­päi­vä­mää­rä ja -aika.

Otsikon alla on säh­kö­pos­tin runko. Runko sisältää säh­kö­pos­tin pää­si­säl­lön – viestisi tekstin sekä mah­dol­li­set lii­te­tie­dos­tot, kuten kuvat tai asia­kir­jat. Nämä muo­dos­ta­vat yhdessä lä­he­tet­tä­vän säh­kö­pos­tin ko­ko­nai­suu­den.

Vaihe 2: Pos­ti­pal­ve­lin tarkistaa viestin

Seu­raa­vak­si säh­kö­pos­tioh­jel­ma­si (MUA) muodostaa yhteyden säh­kö­pos­ti­pal­ve­lun­tar­joa­ja­si pos­ti­pal­ve­li­meen. Pos­ti­pal­ve­li­mel­la toimii oh­jel­mis­to, joka on suun­ni­tel­tu hal­lin­noi­maan jat­ku­vas­ti viestien lä­het­tä­mis­tä ja vas­taa­not­ta­mis­ta. Tätä oh­jel­mis­toa kutsutaan pos­tin­siir­toa­gen­tin (MTA) (tai vies­tin­siir­toa­gen­tin) nimellä, ja se muodostaa pos­ti­pal­ve­li­men perustan.

Jotkut pal­ve­lun­tar­joa­jat käyttävät MTA:n edessä myös säh­kö­pos­tin lä­he­ty­sa­gent­tia (MSA). MSA on suorassa yh­tey­des­sä säh­kö­pos­tioh­jel­maa­si ja tarkistaa, onko vas­taa­not­ta­jan osoite kel­vol­li­nen ja liitetty oikeaan verk­ko­tun­nuk­seen. Kel­vot­to­mat tai vir­heel­li­ses­ti muo­toil­lut osoitteet hylätään, kun taas kel­vol­li­set osoitteet vä­li­te­tään MTA:lle. Monissa jär­jes­tel­mis­sä MSA-toiminto on jo in­tegroi­tu MTA-oh­jel­mis­toon.

Ennen viestin lä­het­tä­mis­tä MTA tarkistaa, täyttääkö se pal­ve­lun­tar­joa­jan asettamat ko­ko­ra­joi­tuk­set. Useimmat säh­kö­pos­ti­pal­ve­lut sallivat 4–20 Mt:n kokoiset lii­te­tie­dos­tot. Jos viesti tai lii­te­tie­dos­tot ylittävät tämän rajan, saat vir­heil­moi­tuk­sen eikä säh­kö­pos­tia lähetetä. MTA tarkistaa lähtevät viestit myös ros­ka­pos­tin ja hait­taoh­jel­mien, kuten virusten tai troi­ja­lais­ten, varalta. Jos kaikki on kunnossa, viesti asetetaan lä­he­tys­jo­noon.

Vaihe 3: Viesti saapuu vas­taa­not­ta­jan pos­ti­pal­ve­li­mel­le

Seu­raa­vas­sa vaiheessa MTA selvittää, minne viesti toi­mi­te­taan, etsimällä vas­taa­not­ta­jan pos­ti­pal­ve­li­men Domain Name Sys­te­mis­tä – ellei MSA ole jo tehnyt tätä. Kun palvelin on löydetty, MTA tarkistaa, onko osoitteen pai­kal­li­nen osa (osa ennen @-merkkiä) olemassa. Jos ei ole (kir­joi­tus­vir­heen vuoksi tai yk­sin­ker­tai­ses­ti siksi, että sitä ei ole olemassa), MTA palauttaa viestin lä­het­tä­jäl­le yhdessä vir­heil­moi­tuk­sen kanssa. Jos osoite on kel­vol­li­nen, MTA välittää viestin vas­taa­not­ta­jan pos­ti­pal­ve­li­mel­le.

Lä­he­tyk­sen aikana viesti – kuten suurin osa in­ter­ne­tis­sä lä­he­tet­tä­vis­tä tiedoista – jaetaan pie­nem­piin da­ta­pa­ket­tei­hin. Jokainen paketti lä­he­te­tään osana TCP-seg­ment­tiä, jonka koko on yleensä noin 1 500 tavua ja jota kutsutaan suu­rim­mak­si lä­he­ty­syk­si­kök­si (MTU). Tämä menetelmä parantaa te­hok­kuut­ta, sillä pienemmät paketit kulkevat in­ter­ne­tis­sä su­ju­vam­min ja voivat valita eri reittejä mää­rän­pää­hän­sä riippuen siitä, mitkä reitit ovat ruuh­kat­to­mam­pia.

Nämä paketit kulkevat in­ter­ne­tis­sä vaih­to­pis­tei­den verkoston kautta, joita kutsutaan internet-solmuiksi. Näissä solmuissa säh­kö­pos­ti­pal­ve­lun­tar­joa­jat vaihtavat keskenään suuria määriä dataa, minkä vuoksi ne ovat keskeinen osa in­ter­ne­tin maa­il­man­laa­juis­ta infra­struk­tuu­ria. Säh­kö­pos­tin yk­sit­täi­set paketit kulkevat näiden solmujen kautta mat­kal­laan vas­taa­not­ta­jan pos­ti­pal­ve­li­mel­le. Kun kaikki paketit ovat saapuneet, ne kootaan uudelleen, jotta säh­kö­pos­ti palautuu täy­del­li­seen muotoonsa.

Vaihe 4: Säh­kö­pos­ti toi­mi­te­taan vas­taa­not­ta­jal­le

Kun viesti saapuu vas­taa­not­ta­jan pos­ti­pal­ve­li­mel­le, MTA suorittaa uuden sarjan tar­kis­tuk­sia, tällä kertaa seu­raa­vien seikkojen osalta:

• Viestin enim­mäis­ko­ko (pal­ve­lun­tar­joa­jan asettama)
• Mah­dol­li­nen ros­ka­pos­ti (lä­het­tä­jän maineen ja epäi­lyt­tä­vien avain­sa­no­jen pe­rus­teel­la)
• Virukset ja hait­taoh­jel­mat

Monet pal­ve­lun­tar­joa­jat käyttävät nykyään myös te­ko­ä­ly­poh­jai­sia suo­dat­ti­mia tun­nis­taak­seen epäi­lyt­tä­vät tai pe­tol­li­set viestit entistä tarkemmin.

Jos säh­kö­pos­ti läpäisee kaikki tar­kis­tuk­set, vies­tin­ja­ke­lu­pal­ve­lin (MDA) tallentaa sen vas­taa­not­ta­jan pos­ti­laa­tik­koon. Kun vas­taa­not­ta­ja avaa säh­kö­pos­tioh­jel­man­sa, hänen säh­kö­pos­tioh­jel­man­sa hakee viestin pal­ve­li­mel­ta.

Koko prosessi – lä­het­tä­mi­ses­tä toi­mi­tuk­seen – kestää yleensä vain muutaman sekunnin.