Esit­te­lem­me kaksi erilaista käyt­tö­jär­jes­tel­mää Ubuntu vs. Red Hat En­terpri­se Linux -ver­tai­lus­sa. Ubuntu erottuu edukseen avoimen läh­de­koo­din lä­hes­ty­mis­ta­val­laan ja korkealla yh­teen­so­pi­vuu­del­laan, kun taas RHEL erottuu edukseen va­kau­del­laan ja tuellaan.

Mitkä ovat Ubuntun ja RHEL:n erilaiset lä­hes­ty­mis­ta­vat?

Ubuntu ja Red Hat ovat parhaita ja suo­si­tuim­pia tällä hetkellä saa­ta­vil­la olevia Linux-jakeluita. Vaikka näiden kahden välillä on joitakin yh­tä­läi­syyk­siä, niiden erot ovat mer­kit­tä­väm­piä, alkaen niiden his­to­rias­ta. Debian-pohjainen Ubuntu jul­kais­tiin vuonna 2004 tar­joa­maan help­po­käyt­töi­nen käyt­tö­jär­jes­tel­mä, joka on yh­teen­so­pi­va lukuisten ohjelmien kanssa. Se on avoimen läh­de­koo­din oh­jel­mis­to, jota ylläpitää Canonical Foun­da­tion, ja siitä jul­kais­taan kaksi kertaa vuodessa uusia versioita sekä työpöytä- että pal­ve­lin­käyt­töön.

Yh­dys­val­ta­lai­sen oh­jel­mis­to­y­ri­tyk­sen Red Hat kehittämä Red Hat En­terpri­se Linux (RHEL) on mark­kin­ajoh­ta­ja yri­tyk­sil­le suun­nat­tu­jen Linux-jakelujen alalla. Vuonna 2002 lan­see­rat­tu RHEL tunnetaan va­kau­des­taan, tur­val­li­suu­des­taan ja jous­ta­vuu­des­taan sekä yh­teen­so­pi­vuu­des­taan lukuisien oh­jel­mis­to­pa­ket­tien kanssa. Se on ke­hit­ty­nyt Red Hat Linuxista, jota on kehitetty vuodesta 1995 lähtien. Toisin kuin Ubuntu, RHEL on omaeh­toi­nen ja tarjoaa versiot työpöytä-, palvelin- ja pil­vi­so­vel­luk­siin. Sen julkaisut il­moi­te­taan kahden tai viiden vuoden välein, eikä niillä ole kiinteää ai­ka­tau­lua.

Mikä on niiden tarkoitus ja koh­de­ryh­mä?

Kuten lyhyestä esit­te­lys­tä käy ilmi, Ubuntu ja Red Hat koh­dis­tu­vat eri­lai­siin käyt­tä­jä­ryh­miin eri­lai­sil­la lä­hes­ty­mis­ta­voil­la. Ubuntu, joka tunnetaan nimellä “Linux kaikille”, erottuu edukseen käyt­tä­jäys­tä­väl­li­syy­del­lään, yk­sin­ker­tai­sel­la kon­fi­gu­roin­nil­laan ja laajalla oh­jel­mis­to­va­li­koi­mal­laan. Yli 25 miljoonan käyttäjän suosima tämä ilmainen jär­jes­tel­mä on suosittu ja mo­ni­puo­li­nen. Sen sijaan RHEL on suosittu kau­pal­li­ses­sa käytössä sen vakauden ja luo­tet­ta­vuu­den ansiosta, mikä tekee siitä ihan­teel­li­sen sekä suurille että pienille yri­tyk­sil­le. Se ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ole paras valinta aloit­te­li­joil­le.

Mitkä ovat niiden arkistot ja pa­ket­tien­hal­lin­taoh­jel­mat?

Ubuntun ja RHEL:n pa­ket­ti­va­ras­tot ja pa­ket­tien­hal­lin­taoh­jel­mat eroavat toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti. RHEL käyttää RPM-pa­ket­tien­hal­lin­taoh­jel­maa ja omaa tie­dos­to­muo­to­aan sekä työkaluja kuten YUM (Yellowdog Updater, Modified) ja DNF (Dandified Yum). Sen pää­asial­li­set pa­ket­ti­va­ras­tot ovat AppStream, BaseOS, EPEL ja Power­Tools. Ubuntu puo­les­taan tarjoaa neljä pää­asial­lis­ta pa­ket­ti­va­ras­to­tyyp­piä: Main, Universe, Re­stric­ted ja Mul­ti­ver­se. Pakettien hal­lin­taan Ubuntu käyttää apt- ja dpkg-työkaluja.

Miten he käyttävät kont­ti­rat­kai­su­ja?

Konttien hallinnan mer­ki­tyk­sen kasvaessa sekä Ubuntu että Red Hat tarjoavat siihen so­vel­tu­via työkaluja. Ubuntu tarjoaa MicroK8s-työkalun, joka on kevyt Ku­ber­ne­tes-jakelu kont­ti­poh­jai­sil­le pal­ve­luil­le. Red Hat vastaa tähän OpenShift-työ­ka­lul­la, joka on Ku­ber­ne­tes-pohjainen avoimen läh­de­koo­din so­vel­lusa­lus­ta ja li­sen­soi­tu Apache-li­sens­sil­lä. Lisäksi Red Hat tarjoaa Podman-työkalun, joka on avoimen läh­de­koo­din työkalu konttien ke­hit­tä­mi­seen ja hal­lin­taan, vaikka Docker on Red Hat En­terpri­se Linux -käyt­tö­jär­jes­tel­mäs­sä voidaan myös asentaa Red Hat En­terpri­se Linux -käyt­tö­jär­jes­tel­mään.

Mitä eroja niiden tur­va­jär­jes­tel­mis­sä on?

Sekä Ubuntu että RHEL ovat tun­net­tu­ja vahvasta tie­to­tur­vas­taan ja va­kau­des­taan, ja ne saavat sään­nöl­li­ses­ti päi­vi­tyk­siä ja tie­to­tur­va­kor­jauk­sia. Ubuntu käyttää Ap­pAr­mo­ria tie­to­tur­va­ke­hyk­se­nään, kun taas Red Hat luottaa SE­Li­nuxiin.

Do­ku­men­taa­tio, kurssit ja koulutus

Sekä Ubuntu että Red Hat ovat hyvin do­ku­men­toi­tu­ja. Ubuntu tarjoaa Canonical Foun­da­tio­nin laajat online-oppaat kaiken ta­soi­sil­le käyt­tä­jil­le sekä vi­ral­li­sen do­ku­men­taa­tion HTML- ja PDF-muodoissa. Lisäksi laaja yhteisö osal­lis­tuu do­ku­men­taa­tion laa­ti­mi­seen. Red Hat tarjoaa ilmaisen kurssin aloit­te­li­joil­le ja do­ku­men­taa­tio­ta HTML-, PDF- ja EPUB-muodoissa. Lisäksi saa­ta­vil­la on mak­sul­li­sia kou­lu­tuk­sia ja online-kursseja.

Mitkä ovat tu­ki­vaih­toeh­dot?

Ubuntun tuki on jaettu kahteen vai­hee­seen. Uuden version sään­nöl­li­nen tuki on saa­ta­vil­la viiden vuoden ajan jul­kai­sus­ta. Tähän si­säl­ty­vät myös tärkeät päi­vi­tyk­set. Käyttäjät voivat varata viiden vuoden lisäajan tuen mak­sul­li­sen Ubuntu Advantage -mallin kautta. Red Hat erottaa kolme erilaista tu­ki­mal­lia: ”Täysi tuki” on saa­ta­vil­la viiden vuoden ajan jul­kai­su­päi­väs­tä, ”Yl­lä­pi­to­tu­ki” voidaan lunastaa seu­raa­vien viiden vuoden ajaksi ja ”Pi­den­net­ty elinkaari” -malli alkaa ”Yl­lä­pi­to­tuen” päätyttyä ja kestää vielä kaksi vuotta. Vir­he­kor­jauk­set voidaan varata li­sä­pal­ve­lu­na.

Miten ne eroavat toi­sis­taan li­sen­soin­ti- ja mak­su­mal­leis­sa?

Ubuntun ja RHEL:n keskeinen ero on niiden mak­su­mal­lit. Ubuntu on pe­ri­aat­tees­sa ilmainen; sen käyttöön ei tarvita lisenssiä, ja suurin osa pal­ve­luis­ta tarjotaan il­mai­sek­si. Mak­sul­li­nen Ubuntu Advantage -malli tarjoaa li­sä­pal­ve­lui­ta ja hen­ki­lö­koh­tais­ta tukea. Sen sijaan Red Hat vaatii re­kis­te­röi­ty­mi­sen pakettien käyt­tä­mi­sek­si, ja kaikki lisenssit ovat mak­sul­li­sia. Hinnat vaih­te­le­vat palvelun mukaan, ja pal­ve­lin­mal­lin hinta alkaa 384 dol­la­ris­ta (noin 290 puntaa) ja vir­tu­aa­li­sen da­ta­kes­kuk­sen hinta on 2 749 dollaria (noin 2 100 puntaa). Red Hat tarjoaa kuitenkin ilmaisen ko­kei­lu­ver­sion ja­ke­lus­taan.

Kumpi jakelu on parempi, Ubuntu vai Red Hat En­terpri­se Linux?

Lopulta valinta Ubuntun ja Red Hat En­terpri­se Linuxin välillä riippuu käyttäjän eri­tyis­tar­peis­ta. Ilmainen, käyt­tä­jäys­tä­väl­li­nen ratkaisu, eri­tyi­ses­ti yk­si­tyis­käyt­töön, Ubuntu on vahva valinta. Se tarjoaa korkean yh­teen­so­pi­vuu­den, tukevan yhteisön ja kattavan do­ku­men­taa­tion. Ubuntu voi olla hyvä vaih­toeh­to myös pie­nem­mil­le yri­tyk­sil­le.

Toisaalta RHEL on syystäkin mark­kin­ajoh­ta­ja kau­pal­li­ses­ti käy­tet­tä­vis­sä Linux-jär­jes­tel­mis­sä. Vaikka se ei ehkä ole ihan­teel­li­nen ratkaisu yk­si­tyis­hen­ki­löil­le, yritykset hyötyvät sen poik­keuk­sel­li­ses­ta va­kau­des­ta, vahvasta suo­ri­tus­ky­vys­tä ja en­si­luok­kai­ses­ta tuesta. Op­ti­maa­lis­ta ratkaisua etsiville yri­tyk­sil­le in­ves­toin­ti RHEL:ään on to­den­nä­köi­ses­ti kan­nat­ta­va.

Siirry pää­va­lik­koon